2003-02-07

Paluu tulevaisuuteen

Toni Negri

Kääntänyt: Ulla Vehaluoto, Hannu Toivanen

Etelä-Pohjoinen

Enää ei ole muureja - tämä tuntuu minusta tärkeältä tosiasialta. Ajoittain on ilmeisesti pyrkimyksiä tehdä ulossulkemisia, mutta nämä ovat yhtä paljon kunkin yksittäisen maan sisäpuolella kuin ne ovat kahden maan välillä - yhtä paljon Välimeren kuin Pariisin poikki, yhtä paljon Tyynen valtameren poikki kuin Los Angelesin poikki. Erossa Pohjoisen ja Etelän välillä ei ole enää järkeä, paitsi kun otetaan huomioon, että määrätyt järjestelyt, joilla yritetään uudelleenkontrolloida työvoiman liikeitä, ovat tulleet perustaviksi. Sen vuoksi ei ole enää Pohjoista ja Etelää, vaan on yksinkertaisesti osallistuminen tuotantoon tai tuotannosta ulossulkeminen, tilanteita joissa ihmiset on pistetty tekemään työtä, luonnollisesti halvemmin kustannuksin, tai joissa ihmiset on suljettu työn ulkopuolelle uhkauksin. Mutta nämä tilanteet, joissa ihmiset on suljettu ulos työstä, ovat kuten sanoin aiemmin myös tuottavia tilanteita.

Dokumentoimattomat

Sanoisin, että "sans papiers" -taistelut, laittomien maahanmuuttajien taistelut Ranskassa tuovat julki erään perustavan asian: vaatimuksen oikeudesta kansalaisuuteen ja siten biopoliittiseen intensiteettiin, läsnäoloon yhteiskunnallisella alueella. Kysessä on radikaali vaatimus saada kansalaisuusoikeus vaelteleville ihmisille. Vaatimus esittää itsessään kansallisen, laillisen järjestyksen kumouksellisen osatekijän ja ensimmäisen poliittisen käännöksen yleiseksi tietoisuudeksi tulossa olevasta tilanteesta. Tästä on tulossa vaatimus laillisesta tunnustamisesta, oikeudesta kansalaisuuteen kaikille työssäkäyville. Tämä kehitys luo siten poliittisen integraation uuden maailman tuotannolliselle järjestykselle ja siitä nousevien liikkeille. On kyettävä kuvittelemaan maailman kansalaisena olemisen tosiasia täysimmässä merkityksessään toteuttamalla - ei enää työläisten Internationaalia vaan - yhteisö kaikille ihmisille jotka haluavat olla vapaita.

Immateriaalinen työvoima ja maahanmuuttajat

Kun puhun immateriaalisesta työvoimasta en viittaa pelkästään älylliseen työvoimaan. Älyllisellä työvoimalla tarkoitan ruumiillista työvoimaa, joka pitää varmasti sisällään älyn, mutta viittaa ensisijaisesti sen joustavuuteen, taipuisuuteen ja kykyyn mukautua jollain tapaa jokaiseen tilanteeseen. Sanoisin että immateriaalisen työvoiman kategoria sallii meidän ymmärtää syvällisen tarkasti tätä uuden työvoiman joustavuutta. On varmasti eroa siinä, puhutaanko joukkoälyllisyydestä vai puhutaanko maahanmuuttajien virroista, jotka joskus ovat itsessään älyllisen työvoiman virtoja. Esimerkiksi Pohjois-Afrikan ja muiden sen kaltaisten alueiden maastamuuttajat ovat tavallisesti ihmisiä, joilla on jo ollut tietyn tasoinen koulutus, lukiota tai jopa joitakin vuosia korkeamman asteen opintoja. Mutta tämä on täysin toissijaista perustavan ominaisuuden suhteen, joka on heidän liikkuvuutensa, tämän työvoiman joustavuus, joka voi aina mukautua tuotannollisten virtojen immateriaalisuuteen.

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.