2003-03-03

Mihin emme olisi valmiita "turvallisuuden" ja "järjestyksen" puolesta
Huomioita naamioitumiskieltoa koskevasta keskustelusta

Markus Termonen

"Liberaalit" valtiollisen mielivallan puolella

On aiheellista kysyä sitäkin, miksi oikeistolaiset ovat kriittisiä julkisen vallan toimintaa kohtaan vain silloin (jos edes silloin), kun kyseessä on jokin "kommunistivaltio" tai muu "vasemmistolainen" vallankäyttäjä? "Liberaalit", jotka kitisevät valtion puuttumisesta ihmisten yksityisiin asioihin, ovat yleensä kannattamassa samoja puuttumisoikeuksia, kunhan ne suojelevat heidän omaa poliittista valtaansa ja heidän intressiensä (siis kapitalististen intressien) toteutumista. Myös demarit, nuo "vasemmistolaiset", tuntuvat rakastavan yhteiskunnallisen kontrollin lisäämistä. Naamiokiellon kannattajat vaikuttavat juuri niiltä samoilta henkilöiltä, jotka ovat aina tivaamassa, että niiden, joilla ei ole mitään salattavaa, ei tule huolestua valvonnan lisääntymisestä. Mutta kenellä ei ole mitään salattavaa? Kuka ei halua kontrolloida omaa yksityisyyden rajaansa mahdollisimman paljon?

On huomattava, että Petri Salon ynnä muiden lakiehdotus esittää esimerkkinä Tanskan naamiokieltomallin toimivuuden. Mitä Tanskassa sitten on tapahtunut? Kun joulukuun 2002 Kööpenhaminan huippukokouksen aikaan anarkistit järjestivät mielenosoituksen "poliisivaltio Euroopan Unionia" vastaan, mielenosoitukseen soluttautui poliiseja, joista osa oli naamioituneita. Nyt eräs näistä naamioituneista poliiseista on saanut syytteen naamion käytöstä (ym. rikkeistä käytöksessään), vaikka lienee selvää, että käsky on tullut ylempää. Edes naamiokiellon valvojat eivät siis itse toteuta valvomaansa sääntöä silloin, kun tarjoutuu tilaisuus "poliittisesti arveluttavan tahon" häiritsemiseen, eivätkä käskynantajat käytännössä joudu vastuuseen heitä sitovan kiellon rikkomisesta. Naamiokielto on Tanskassa tarjonnut lisäksi mahtavia mielivallan mahdollisuuksia poliiseille, sillä myös "aikomuksesta" voidaan tuomita: jos "jää kiinni" huivin kantamisesta taskussa, se voidaan tarvittaessa tulkita aikomukseksi käyttää naamiota.

Naamiokieltoehdotusta vastustavat ovat olleet Suomessa hyvin harvassa. Epäilemättä vaatiikin jonkinlaista rohkeutta asettua samalla puolelle "terroristien" (kristillisdemokraatti Leena Rauhalan tässä yhteydessä esittämä nimitys) kanssa. Kieltoa vastaan ovat kuitenkin argumentoineet ainakin vihreiden Matti Wuori ja Anni Sinnemäki (ks. Vihreä Lanka 20.12.2002), joista ensinmainittu on tosin europarlamentaarikko.

Meneekö naamiokielto sitten Suomessa läpi? Toistaiseksi lakialoite ei mennyt läpi lähinnä perustuslaillisten syiden vuoksi, mutta ehdotuksen vastustajien harvalukuisuuden perusteella sen läpimeno lienee vain ajan kysymys. Lisäksi jos katsotaan sitä, kuinka helposti erilaiset "turvallisuudella" perustellut kontrollin ja mielivallan mahdollisuuksien lisäämisen muodot ovat menneet läpi eri maissa ("länsimaista" varsinkin USA:ssa ja Iso-Britanniassa), kiellon voimaansaattamisessa ei liene ongelmia. Eurooppalaisten maiden ja USA:n välillä on kuitenkin myös eroja, mitä tulee tällaisten lakien hyväksyntään, joten ehkä lakiin tullaan sisällyttämään mahdollisuus tulkinnanvaraisesta naamioiden sallimisesta - ettei sentään joulupukkeja pidätettäisi!

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.