2003-02-07

Metropolitaaninen tila jälkiteollisessa kapitalismissa

Markus Termonen

Hajauttamisen ja keskittämisen kaksoisrakenne

Kaikkein idealistisimpien käsitysten mukaan tuotannon hajauttamisen mahdollisuudet tulevat lähes rajattomiksi uusien informaatioteknologisten mahdollisuuksien ansiosta: kun tietoverkkoihin voi päästä sisään mistä vaan, ihmiset voivat tehdä töitä kotonaan. Ei tarvitse kuitenkaan olla teknoutopian varaukseton kannattaja myöntääkseen, että urbaanin tilan kannalta informaatioteknologiseen kehitykseen on kieltämättä sisältynyt hajauttamisen suuntauksia. Eräs nykyajan "tähtisosiologeista", Manuel Castells, painottaakin varhaisteoksessaan The Informational City kaupunkitilan uuden järjestämisen kannalta keskeisenä asiana juuri hajauttamisen ja keskittämisen kaksoisrakennetta. Ei ole kyse siitä, että toinen näistä tekijöistä olisi määräävämpi, vaan kyse on siitä, mitä hajautetaan, mitä keskitetään ja minkälaisessa keskinäisessä suhteessa.

Ensinnäkin, on erotettava hajauttaminen normaalista tuotannon laajentumiseen kuuluvasta levittymisestä laajemmille alueille ja uusille markkinoille, sillä hajauttamisessa on kyse tuottavan toiminnan erityisestä rakenteellisesta piirteestä. Hajauttamisen syitä ovat Castellsin mukaan seuraavat: 1) Työn vaatimukset ovat hyvin erityisiä kussakin tuotantoprosessin segmentissä, ja siksi kaikkien erilaisten työn muotojen uusintaminen on hankalaa samassa funktionaalisessa ja tilallisessa yksikössä. 2) Informationaalisen tuotteen laatu antaa sille funktionaalisen vapauden paikasta, ja siksi tuotantoprosessin eri osaset voivat sijoittua eri alueille ja liikuttaa tuotoksiaan edestakaisin paikasta toiseen. 3) Kehittyneet laitteistot sallivat samaan prosessiin yhdistettyjen funktioiden tilallisen erottamisen. 4) Informationaalisen tuotteen prosessimaisuus vakiinnuttaa hyvin tiiviin suhteen tuottajien ja kuluttajien (joihin lukeutuu myös it-ala itse) välille, ja niiden välinen vuorovaikutuksellisuus on keskeistä tuotteen "lopullisen" muodon sekä "just in time" -tuotantotyypin kannalta. Nämä tekijät edellyttävät ennen kaikkea joustavaa sijoittamismallia.

Huipputason osaamisessa hajauttaminen koskee innovaatiokeskusten ja ylipäätään suorittavan tason sijoittamista. Siinä missä suuryritysten pääkonttorit sijoitetaan mieluiten metropolien keskeisimmille bisnesalueille (kuten Manhattanille), muun muassa arvovaltasyiden sekä sisäpiiritiedon ja luottopalvelujen tiiviin saatavuuden vuoksi, yritysten varsinaiset tuottavat toiminnot voidaan sijoittaa esikaupunkialueille. Tähän on monia syitä: 1) keskeisten bisnesalueiden korkea vuokrataso, 2) korkeasti koulutettujen työntekijöiden saatavuus esikaupunkialueilla (ja toisaalta myös heikompaan palkkaan tyytyvän työvoiman, erityisesti naisten, saatavuus osa-aikaisiin ym. palvelutehtäviin), 3) työntekijöiden toiveet (lyhyet työmatkat, "mukavuudet", lasten pääsy turvallisten ja keskiluokkaisten alueiden kouluihin jne.), 4) vähittäismyyntipalvelujen sijoittaminen sopivien kuluttajien lähelle. Samanaikaisena suuntauksena toimii lisäksi laajempi alueellinen hajauttaminen.

Oma lukunsa ovat varsinaiset "innovaatiokeskukset" (kuuluisimpana Piilaakso), joiden erilaisissa malleissa yhdistyvät julkinen tuki koulutukseen ja tuotekehittelyyn, keinottelupääoman ja korkeasti koulutetun työvoiman saatavuus, vuorovaikutus tutkimusympäristön kanssa ja yksityinen yritteliäisyys. Innovaatiokeskuksiin panostaminen (mikä ei suinkaan merkitse reseptin yksinkertaista toistettavuutta) kertoo osaltaan informaatioteknologisen huippuosaamisen hierarkkisesta ja määräävästä asemasta suhteessa muihin tuotannonaloihin.

Eräs keskeinen kapitalismin toimintamuoto hajauttamisessa on lisäksi toimintojen ulkoistaminen ja alihankkijoiden käyttö. Tämä perustuu siihen, että samalla kun korostetaan tuotantoprosessin eri osasten luonnetta omina laskennallisina ja tuloksistaan vastuullisina yksikköinä, niiden toiminta tehostuu. Kaiken kaikkiaan hajauttamisen ja keskittämisen kumpaakin tasoa yhdistää kommunikaatiovirtojen merkitys: keskitetty päätöksenteko voi tapahtua vain, mikäli se saa ajanmukaista tietoa alemman tason toiminnasta sekä pystyy antamaan reaaliaikaisia ohjeita, ja hajautettu tehtävien hoito tarvitsee jatkuvaa luovaa kommunikaatiota ollakseen tuottavaa.

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.