2006-10-30
Perustulovaatimusta on arvosteltu pelkäksi reformistiseksi heitoksi, joka ei millään tavoin horjuta kapitalistista järjestelmää. Pelkästään sosiaaliturvajärjestelmän hienovaraiseksi uudistukseksi käsitettynä tulonsiirtona se ei toki muuta olenkaan. Perustulo tulee käsittää ilmaisena menolippuna Ibizalle ja maksusitoumuksena Pachan baaritiskille.
Perustulon sanotaan kasvattavan tuottavuutta ja yhteiskunnan tuottavien resurssien maksimaalista hyödyntämistä. Tämä on tietenkin aivan totta. Mutta ainoastaan siinä määrin, kuin laiskuus, bilettely ja työstä kieltäytyminen ovat tuottavia toimintoja.
Perustulo ei ole palkkatyöyhteiskunnan pelastamisen tai uudistamisen väline eikä järjellinen tapa parantaa yhteiskunnan koheesiota. Se ei ole yksi ehdotus, joka tuodaan neutraalissa "julkisessa" tilassa käytävään poliittiseen "keskusteluun" eikä sitä perustella "rationaalisesti".
Vaikka porvarit kuinka lässyttäisivät riski-investointien tärkeydestä, on vallankumous kuitenkin aina liian arvaamaton kohde investoinneille. Eikä perustulo voi olla ratkaisu kansantalouden tilinpidon teknisiin ongelmiin, koska sen pyrkimyksenä on muuttaa koko tapaamme ajatella taloutta ja hankkiutua eroon "kansan" tapaisista arkaismeista.
Perustulo on konkreettinen vaatimus, jota prekariaatti arkipäiväisissä taisteluissaan kantaa ruumiissaan.
Perustuloa ei tarvita siksi, että voitaisiin säästää sossun ja työkkärin byrokraattien palkkakuluissa (ei sinänsä, etteikö niiden kusipäiden potkiminen pellolle olisi myös ihan hyvä juttu). Perustuloa tarvitaan siksi, että sinua vituttaa, kun kello soi kuudelta aamulla ja pitäisi mennä seitsemäksi duuniin. Perustuloa tarvitaan siksi, että tiedät etteivät pomon vittuilu ja itsearvioinnit lisää minkäänlaista tuottavuutta millään tavalla. Paljon "järkevämpää" olisi jäädä kotiin nukkumaan ja biletellä illalla rauhassa vähän pidempään.
Kuten Bifo toteaa, juuri laiskuus, halu tehdä vähemmän työtä, on johtanut kaikkiin ihmiskuntaa hyödyttäneisiin älyllisiin keksintöihin. "Työstä kieltäytyminen saa aikaan älyn kehityksen liikkeen. Äly on työstä kieltäytymistä, joka toteutuu sosiaalisesti käyttökelpoisessa muodossa. Älyn vuoksi tulee mahdolliseksi korvata ihmistyötä koneilla. Työstä kieltäytymisen vuoksi tiedettä pusketaan eteenpäin, kehitetään, pannaan käytäntöön. Nykyaikainen tiede on ollut alusta saakka tietoinen tehtävästään tässä suhteessa." (Soturi, kauppias ja viisas)
Sivu 1 .. Sivu 2