2006-06-01

Spektaakkelin yhteiskunta re-ferō

Guy Debord: Spektaakkelin yhteiskunta. Suomentanut Tommi Uschanov.
Esipuhe Jussi Vähämäki. Kustannusosakeyhtiö Summa 2005.

Mikko Jakonen

Spektaakkelin yhteiskunta (La Société du Spectacle, 1967) on omalaatuinen jalokivi kuusikymmentäluvun yhteiskuntakriittisessä teoriassa. Teos oli ilmestyessään aikaansa edellä ja on sitä ehkä vieläkin. Toisaalta teos ja sen sanoma on juuri nyt harvinaisen ajankohtainen. Siitä, mikä Debordin ja Vaneigemin (sekä muiden situationistien) suuresta visiosta tai suoranaisesta profetiasta näytti - ainakin Suomessa - vielä kuusikymmentäluvulla oudolta ja kummalliselta, on tullut reaalista.

Aluksi

Ja nyt voidaan kenties jo sanoa - Spektaakkelin yhteiskunnan merkitystä yhtään vähättelemättä – että todellisuus on jo teosta ihmeellisempi. Mutta juuri siksi teos on nyt suorastaan välttämätöntä lukemista, sillä kirja avaa oven, joka sijaitsee keskellä jokaista olohuonetta lähemmäs sitä, mikä yhteiskunnassamme on jatkuvasti samaa - kohti spektaakkelia itseään - sen monenlaisien kaapujen ja naamioiden sijaan. Spektaakkelin yhteiskunta on johdatus tai reitti, jota pitkin voi kulkea yhteiskuntaamme. Jos aikoo harrastaa yhteiskuntatieteitä kaikessa laajuudessaan, on kirja välttämätöntä luettavaa. Tämä olkoon viesti kaikille Suomen yhteiskunta- ja valtiotieteiden laitoksille: hankkikaa kirjastoihinne ja opinto-ohjelmiin jotain asiallista luettavaa!

Spektaakkelin yhteiskunnan teksti ei ole helppoa käännettävää monestakaan syystä. Debord viittaa ja lainaa muilta kirjoittajilta välillä sen ilmaisten, välillä ilman mitään mainintaa. Yksi keskeinen keskustelu ja plagioinnin kohde on Marx, mutta Debordin repertuaari on laaja – ja hänen huumorinsa, satiirinen piruilu, toimii pitkälle näiden lainattujen lauseiden uudelleen- tai väärinasettelusta. Tällaisen tyylin havaitseminen ei ole kaltaiselleni amatöörille mahdollista, sillä se vaatisi Debordin tunteman kirjallisuuden omakohtaista tuntemista ranskaksi. Tästä kirjallisen tyylin moniulotteisuudesta kertovat kuitenkin monet Debordia käsittelevät teokset ja paikka paikoin tätä rikasta ja suorastaan ylipursuvaa tyyliä voi itsekin tekstistä bongailla. Tätä on myös suomentaja pyrkinyt jonkin verran tekemään loppuun liitetyssä "Suomentajan viitteet" -osiossa. Nämä kolmetoista viitettä ovat kuitenkin vain pintaraapaisu Debordin monitasoisiin ja plagiaarisiin teksteihin ja sanaleikkeihin.

Suomennos toimii hyvin siinä tarkoituksessa, että Debordin ajatteluun pääsee sen kautta oikein hyvin kiinni. On selvää, että tutkimustyössä on syytä käyttää alkuperäistä tekstiä. Myös englanninnoksia on liikkeellä ja näistä englanninoksistakin voi huomata, että teksti ei ole mikään leipätyökäännökseen sopiva projekti, sillä teoksen ensimmäinen englanninnos horjuu paikoin jopa vaarallisilla vesillä. Ja kuten Debord itse mainitsee tekstissään Préface à la quatriéme édition italienne de "La Société du Spectacle" (Esipuhe neljänteen Spektaakkelin yhteiskunnan italiankieliseen editioon, julkaistu teoksessa Debord, Guy: Commentaries sur la société du spectacle vuonna 1988, alun perin esipuhe on vuodelta 1979), on vasta neljäs italiankielinen käännös (jonka on tehnyt Paolo Salvadori) häntä tyydyttävä, jopa erinomainen. Suomennos on sitä vastoin onnistunut kerta heitolla niin hyvin, että kirjaa tuskin tarvitsee enää uudestaan alkaa kääntämään.

Käsittelen Debordin teosta yhdeksän kappaleen kautta. Nämä kappaleet noudattavat teoksen yhdeksän luvun sisältöjä. On selvää, että tekstistä voi ammentaa moneen otteeseen ja useaan tarkoitukseen. Tarkoitukseni ei siis ole kritisoida (asettaa teosta paikalleen kirjallisessa avaruudessa, sillä tämä teos on erityisen liikkuvaa sorttia) tai arvostella (tuomita kirjaa jollakin fiktiivisellä mitta-asteikolla, vaikkakin oman kantani teoksen merkittävyydestä ilmaisinkin jo ensimmäisessä kappaleessa) tätä teosta, vaan pikemmin tunkeutua mukaan Debordin tekstiin, heittäytyä negaation kielen virtaan ja ohjailla venettä tässä virrassa välillä tarkistaen ja korjaten kurssia. Kysymys on referaatista sanan latinankielisen kanta-asun monimerkityksellisessä mielessä, ja tuon monimerkityksellisyyden käyttöönotosta Guy Debordin Spektaakkelin yhteiskunnan analyysissä. Latinan sanalle re-ferō (rettulī relātum referre) voidaan antaa seuraavia suomenkielisiä merkityksiä, jotka avaavat käsillä olevan referaatin luonnetta: kantaa, viedä, tuoda takaisin, viedä, tuoda, ottaa jälleen esille, palauttaa mieleen, muistella, muistuttaa jostakin, viitata, verrata johonkin, arvostella jonkun mukaan, suunnata, kääntää, vetää takaisin, jättää, antaa takaisin, palauttaa, korvata, maksaa, heijastaa, kaiuttaa takaisin, vastata, palauttaa ennalleen, uudistaa, kerrata, toistaa, jäljitellä, luovuttaa, jättää, siirtää, toimittaa, kertoa, ilmoittaa, mainita, ylistää lauluin, tehdä selkoa, esitellä, esittää (ratkaistavaksi), merkitä, panna kirjoihin, merkitä luetteloon, lukea kuuluvaksi johonkin, peräytyä, vetäytyä takaisin, väistyä, palata lähteä ja niin edelleen.

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.