2005-08-24

Kuokkavieraat Reloaded

Jukka Peltokoski

Medioitunut toimintatila

Kuokkavierasprotestit osoittivat omalla kärkevällä tyylillään, kuinka julkisuudesta ja eritoten mediajulkisuudesta on tullut politikoinnin ja yhteiskunnallisten liikkeiden resurssi ja väline. Myöhemmin esitän, että median välineellisen hyväksikäytön näkökulma ei kuitenkaan riitä kuokkavierasprotestien provokatiivisen toimintatyylin ymmärtämiseksi. Aloitetaan silti median väline- tai resurssinäkökulmalla.

Mediajulkisuuden asema nyky-yhteiskunnassa on niin vahva ja keskeinen, että on vaikea kuvitella minkään poliittisen prosessin menestyvän ilman, että sen tiimoilta käytäisiin mediakeskustelua. Mediasta on tullut yksi tosiasiallinen poliittisten aloitteiden esittämisen ja eteenpäin viemisen paikka. Ilmiöstä on puhuttu yhteiskunnan ja politiikan medioitumisena, onpa puhuttu "mediademokratiastakin".

Mediajulkisuuden merkityksen kasvun myötä politiikkaa myös tehdään entistä enemmän medioiden ehdoilla, medioiden määrittelemässä toimintatilassa. Politikoinnin tyyli rakennetaan siten alusta saakka - tietoisesti tai tiedostamatta - siten, että se on mediaseksikästä tai mediakarismaattista, kuten sanoa tavataan. Näkyvyys mediassa on toimintaa ohjaava sisäinen periaate, joka tekee toiminnasta mediasuuntautunutta, jopa mediakeskeistä.

Medioituneeseen politikointiin liitettyjä kriittisiä määreitä ovat muun muassa politiikan henkilöityminen, viihteellistyminen, yksinkertaistuminen ja kärjistyminen sekä tehtailtujen mediatapahtumien korostuminen pitkäaikaisten poliittisten prosessien kustannuksella. Medioitumiseen liitettyjä positiivisia määreitä ovat puolestaan avoimuus, demokraattinen kontrolli, vaihtoehtoisen informaation lisääntyminen sekä nopeat ja suorat keskustelumahdollisuudet.

Olennaista huomioissa on se, että median ei voi ajatella vain esittävän tai kuvaavan poliittisia prosesseja. Se myös muokkaa niitä. Mediavalta "pakottaa" politiikkaa sopeutumaan omaan toimintalogiikkaansa. Eri näkökulmista arvioituna tuolla logiikalla voi olla positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia - todennäköisesti yhtä aikaa kumpiakin. Kyse ei ole asiasta, joka on sinänsä hyvä tai paha. Kyse on uudenlaisesta poliittisesta toimintatilasta.

Poliittisten käytäntöjen ja toimintatapojen muokkaamisen lisäksi mediat toimivat "tietoteoreettista valtaa" käyttävänä järjestelmänä. Mediat määrittelevät yhteiskunnallisia kysymyksiä. Mediat valikoivat, mitä kysymyksiä ne nostavat julkisuuteen, ketkä ongelmista pääsevät puhumaan sekä miten ja mitä niistä puhutaan. Kärjistäen voi väittää, että jotain yhteiskunnallista kysymystä ei ole olemassa ennen kuin se saa näkyvyyttä mediajulkisuudessa.

Samalla on muistettava, ettei mediajulkisuus ole tasalaatuinen kokonaisuus. Valtamediat kilpailevat keskenään, ja myös erilaiset yhteiskunnalliset ryhmät tuottavat omia medioitaan, jotka palvelevat niiden omia näkökulmia ja intressejä. Joka tapauksessa, poliittiset toimintatyylit muokkautuvat nyky-yhteiskunnassa poliittisten kysymysten määrittelykamppailuja myöten mediajulkisuuden jäsentämässä tilassa.

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.