2005-08-16

Ihmisoikeuksilla alistajat

Tapio Laakso

Politiikan ongelma

Meillä on ongelma, joka on nimetty ihmiskaupaksi. Ongelma on tuotu institutionaalisen politiikan piiriin, jotta se "ratkaistaisiin". Valitettavasti näyttää siltä, että ihmiskauppaan kohdistetut poliittiset toimenpiteet ovat vain pahentaneet tilannetta. Poliittinen paine puuttua ihmiskauppaan on pystytty nätisti naittamaan maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen kanssa.

Tilanne on erityisen ongelmallinen niille, jotka haluaisivat tehdä "edistyksellistä politiikkaa" ja esimerkiksi tukevat vapaampaa maahanmuuttoa. Tekstin pohjana olleessa keskustelussa tämä tuli hyvin esille. Poliittisia puolueita (vas-vihr-kok-kd) edustaneet puhujat päätyivät pelottavan samanlaisiin näkemyksiin. Vasemmistonuorten ja vihreiden nuorten edustajat eivät halunneet, osanneet tai uskaltaneet puolustaa todellisissa tilanteissa olevia ihmisiä valtion toimenpiteitä, viranomaisia ja lainsäädäntöä vastaan.

Ilmeisesti poliittisessa puolueessa toimiminen asettaa hyvin helposti myös "edistyksellisesti ajattelevan" ihmisen institutionaalisen vallankäyttäjän rooliin.

Poliitikon tehtävänä on näyttäytyä kykenevänä tarjoamaan lopullisia vastauksia ja ratkaisuja ongelmiin. Ratkaisut yritetään väkisin hakea laista ja, kun laki osoittautuu umpikujaksi, paetaan maailmanparannuksen pariin. Tällaiset vastaukset ovat uskottavia. Keskittyminen ihmisten puolustamiseen todellisissa tilanteissa ei ole uskottavaa, koska se ei tarjoa ratkaisua esimerkiksi ihmiskaupaksi nimettyyn abstraktiin ongelmaan.

Tämä puoluepolitiikan olemus näyttäytyi erinomaisella tavalla Vihreän liiton puoluekokouksessa Kokkolassa keväällä 2005. Siirtolaismyönteisenä ja ihmisoikeuksien puolustajana esiintyvä puolue hylkäsi vihreiden nuorten aloitteen säilöönottokeskusten lakkauttamisesta**. Sen sijaan puolue haluaa rakentaa lisää säilöönottokeskuksia. Vihreät siis asettui päätöksellään valtion, vallan ja kontrollin puolelle, siirtolaisten tilanteita ja tarpeita vastaan.

Tämä on tietenkin selvää. On todella epäuskottavaa vaatia, että valta vain jättäisi siirtolaiset maahan ilman selkeää kontrollimekanismia. "Mitä siitäkin tulisi?"

Sama kontrollin logiikka tulee esiin esityksessä hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi (joka sisältää myös paljon hyviä asioita). Ohjelmassa todetaan, että osa Euroopan maista ei huolehdi "tehokkaasta palautuksesta" kuten Suomi. Koska moni Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista on jo hakenut turvapaikkaa toisesta EU-maasta, asiakirjassa katsotaan, että myös muut EU-maat pitäisi saada tehokkaammin karkottamaan kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. On täysin epäuskottavaa vaatia, että ihmisiä ei tehokkaasti karkoteta, kun kerran on todettu, että heidän pitää poistua maasta. "Mitä siitäkin tulisi?"

Vallan politiikka hyökkää kaikkia sellaisia tiloja vastaan, jotka eivät vielä ole kontrollin alaisia. Maahanmuutosta täytyy tehdä säädeltyä, valvottua ja kontrolloitua. "Mitä siitäkin tulisi, jos ihmiset vaan tulisivat ja menisivät miten tahtovat."

Lopulliset ratkaisut eivät kuitenkaan kuulu parlamentaarisen politiikan loputtomaan sovitteluun. Meillä ei ole välineitä parantaa maailmaa yhdessä yössä tai lakiteknisiä keinoja ihmiskaupan lopettamiseen. Sen sijaan meillä on keinoja asettua puolustamaan ihmisiä todellisissa tilanteissa valtion toimenpiteitä, viranomaisia ja lainsäädäntöä vastaan.

Hyvät poliittiset nuoret, juuri te, jotka todella välitätte, tappakaa se poliisi sisältänne.

Viitteet

* On erittäin tärkeää ymmärtää ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan välinen ero. Ihmissalakuljetus ei sisällä pakkoa. Sen sijaan ihmiskauppaan liitetään aina jonkinlaista pakottamista, kiristämistä ja uhkaamista. Ihmissalakuljetus voi olla myös puhtaasti humanitaarinen teko.

** Aloitteen ongelmana oli, että se vaati säilöönottoKESKUSTEN, ei -KÄYTÄNNÖN lakkauttamista. Tämä antoi puolueelle verukkeen hylätä koko aloite. Tuli kuitenkin selväksi, että vihreät eivät olleet valmiita vaatimaan käytännön lopettamista.

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.