2004-12-06
Luther Blissett, Aimo Anonyymi
Tämänvuotiset itsenäisyyspäivän juhlat sujuivat normaaliin isänmaalliseen tapaan: maaseudulla miehet joivat koskenkorvaa ja kehuivat isiään, ja siinä sivussa hieman itseäänkin. Kaupungeissa kautta maan kaupunginjohtajat ottivat vastaan kauppaloidensa silmäätekeviä. Ylioppilaat lauloivat suloiselle suomenmaalle. Laskettiin seppeleitä ja patsasteltiin haudoilla. Pääkaupungissamme presidentti otti vastaan maamme "hyvät tyypit". Säihkyvässä pukujuhlassa kilisteltiin laseja ja kaikilla oli niin mukavaa. Kuuluisa booli meni päähän jopa edellisvuosia sirpakammin. Ainoastaan Kauppatorilla ja Senaatintorilla näytti jotenkin tyhjältä - muutamaa humalaista lukuun ottamatta. Linnanjuhlien perinteiset kuokkavieraat olivat jättäneet saapumatta. Miksi näin, mistä on kysymys?
Porvarillinen yhteiskunta juhlii epäilemättä Kauppatorin ja Senaatintorin tyhjyyttä voittona kuokkavierashäiriköistä. Vihdoinkin kuokkavierailijat, nämä "yhteiskunnalliset lakkoilijat" saatiin nujerrettua. Selitykset voitolle ovat yhtä ilmeisiä. Järjestyksenvalvonta teki tehtävänsä. Vuoden 2003 puolisotilaallinen poliisimiehitys kontteineen ja siviiliurkkijoineen piti mellakka-aidat paikoillaan ja antoi selvän signaalin: tästä eteenpäin ei liike enää etene. Ja mikä merkittävämpää, voimaan astunut naamiokieltolaki, vaikka vähän vesitettynäkin, sai aktivistit ja muut juhlien häiritsijät miettimään tekojaan ja lopettamaan päättömän hulinoinnin. Kyllä kannatti uhrata pieni pala perusvapauksia, kun tulokset puhuvat puolestaan.
Sitä paitsi kansanedustajat kyllä ymmärtävät oman parhaansa. Itsenäisyyspäivän juhlille ei ole mukava hurruutella taksissa, jos ulkona on räkänokkaisia nuoria haukkumassa "eliitiksi" ja ties miksi. Kansanedustajakin on vain ihminen, ihan samanlainen kuin kuka tahansa. Niin kuin presidentti Halonenkin, tuttavallisemmin Haloska. He ovat "meitä", meidän miehiä, ja meidän naisia, mikä tasa-arvon nimissä lisättäköön. Kun kansanedustajat kavereineen juhlivat meidän nimissämme ja meidän puolestamme, niin onhan heille toki taattava vapaa liikkuvuus juhliin ja takaisin. Jos olet heitä vastaan, olet meitä vastaan. Jos sitten häiriköitkin, niin häiriköi vastuullisesti omilla kasvoilla. Avoimessa yhteiskunnassa ja hiipuvassa hyvinvointivaltiossa on kannettava vastuu myös omista teoista, toisten tekemisten valvonnan ohella. Politiikka on rehtiä peliä, jossa vaalisalaisuuskin on oikeastaan vain muodollisuus. Eikä meidän demokratiassa, meidän työmarkkinoilla, meidän reilussa yhteiskunnassa ketään syrjitä. Meillä jokainen radikalismiin taipuvainen suorastaan syleillään kuoliaaksi - kuten Göteborgin poliisipäällikkö aikoinaan nasevasti ilmaisi, tunnetuin seuraamuksin. Naamiointikielto on täsmälaki vain rikollisen toiminnan torjumiseen. Tänään kuokkavieraat ja huomenna kuka tahansa... voi olla rauhallisin mielin.
Onko kuokkavieraiden poissaolo Presidentinlinnan lähettyviltä siis seurausta kansanedustajien edunvalvonnan ja meidän yhteiskuntamme järjestyksenvalvonnan onnistuneesta yhteistyöstä? Onko häirikköaines taltutettu? Onko se peräti tullut järkiinsä? Järjestyshäiriöhän viittaa häiriöihin järjessä, järjellisessä ajattelussa. Näin ollen järjestyksen palauttaminen lienee siis järjen palauttamista.
Epäilemme vahvasti.
Sivu 1 .. Sivu 2 .. Sivu 3 .. Sivu 4 .. Sivu 5 .. Sivu 6