Kaksi runoa
Vallankumouslaulun laulu ja Runo pankin mainoksesta

II Runo pankin mainoksesta

Hän on juuri saanut
    pankista bonusta, eli rahaa.

Hän on juuri saanut
    itsensä halvalla, eli halaa.

Hän on juuri saanut
    turpaansa kuvalta, eli valtaa.

Hän on juuri saanut
    kuvansa mainokseen, eli elää.

Hän on juuri saanut
    karkista tyydystä, eli skulaa.

Hän on juuri saanut
    ihonsa spektaakkeliin, eli vapaa.

Hän on juuri saanut
    aikaan lisää tarpeita, eli futaa.

Hän on juuri saanut
    rahan poikimaan, eli biologiaa.

Hän on juuri saanut
    kuvalta kyrpää, eli tralalaa.

Hän on juuri saanut
    aistimme vähenemään, eli vakaa.

Hän on juuri saanut
    vähemmän huolia, eli hubaa.

Hän on juuri saanut
    valheen silmäänsä, eli näkee.

Hän on juuri saanut
    kaiken mitä halusi, eli kuvaan.

Hän on juuri saanut
    lisää ostovapautta, eli ei vapaa.

Hän on juuri saanut
    meidät alistumaan, ei salaa.

Hän on juuri saanut
    kielen pakenemaan, eli voimaa.

Hän on juuri saanut
    kielen leikkimään, eli ha-ha-haa!

Hän on juuri saanut
    kielen muistamaan, eli laulaa.

Hän on juuri saanut
    merkit aistimaan, eli aaaaaa!

Hän on juuri saanut
    sanat hajoamaan, eli tilaa.

Hän on juuri saanut
    sanat liikkumaan, ei rajaa.

Hän on juuri saanut
    jonkun aistimaan, eli vapaa.

Hän on juuri saanut
    jonkun kävelemään, ei palaa.

Hän on juuri saanut
    jonkun muuttumaan, ei takaa.

Hän on juuri saanut
    muutoksen alkamaan, ei enää.

Hän on juuri saanut
    muutoksen monistumaan, salaa.

Hän on juuri saanut
    tulevat aistit kirjoittamaan, ei sanaa.