2004-08-10
Kääntänyt: Teemu Turunen, Jarkko Hynninen, Miika Lapinsalmi
Monissa istunnoissa, mukaanlukien "Paremman ja turvallisemman ruuan teknologiat", nostettiin eurooppalaisten kuluttajien vihamielisyys geenimanipuloitua ruokaa kohtaan erääksi suurimmista esteistä EU:n kilpailukyvylle. Dominique Taeymans Unileveristä korosti että "innovaatio", mukaanlukien geneettinen manipulaatio, on elintärkeää Euroopan ruoka- ja juomateollisuuden (jonka osuus EU:n BKT:stä on 13%) kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Ruokaturvallisuuteen liittyvä päätöksenteko on "liiallisesti tunteiden ohjaamaa" ja sen pitäisi ennemminkin perustua "tieteeseen", sanoo Taeyman, joka on myös Ruoka- ja juomateollisuuden Euroopan konfederaation johtaja. Panelistit väittivät, mitään konkreettisia esimerkkejä antamatta, että GM-ruoka on "erittäin turvallista". Siitä tosiasiasta, että GM-ruoka voi merkitä uusia ruokaturvallisuuteen liittyviä uhkia, ei selvästikään ollut tarkoitus keskustella. UNICE:n Philip De Buck (kuvassa), puhuessaan viimeisessä tapaamisessa, käytti julkista mielipidettä GMO:sta esimerkkinä tarpeesta "muuttaa ihmisten mielenlaatu riskejä sietävämmäksi" kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Nanoteknologialle omistettiin erillinen tapaamisensa. Kyseessä on suhteellisen vanha teknologia, joka luo uusia tuotteita "nanopartikkeleista" (atomitasolla muotoilluista osasista). Kuten monissa muissa tapaamisissa, teollisuuden edustajat valittivat, että Yhdysvaltain hallituksen investoinnit ovat paljon suuremmat kuin EU:n ja että julkisia varoja täytyisi käyttää paljon anteliaammin, jotta "saisimme pitää palasen nanoteknologian kakusta tällä puolen Atlanttia". Hollantilainen akateemikko tunsi itsensä varmastikin ulkopuoliseksi, kun hän varoitti nanoteknologian mahdollisista vaaroista, viitaten tutkimuksiin, jotka osoittavat että nanopartikkelit voivat mahdollisesti vahingoittaa ihmiskeuhkoja. Jutut itsemonistuvista roboteista sivuutettiin naurettavina, ja aiheuttivat harvinaisen naurunpyräkän yleisössä.
Kenties kaikkein hyytävin esimerkki sekopäiseksi menneestä kilpailupuheesta saatiin Euroamerikkalaisen puolustusteollisuuden istunnossa, joka oli saanut nimen "Puolustus ja turvallisuus: kuinka työskennellä yhdessä turvallisen Euroopan puolesta". Istunnon puheenjohtajina toimivat NATO:n Jamie Shea (joka tuli tutuksi lehdistötilaisuuksista NATON iskiessä Kosovoon ja Serbiaan vuonna 1999) ja lobbaajaveteraani Giles Merrit Yhdysvalloissa ja EU:ssa sijaitsevien asetuottajien rahoittamasta New Defence Agenda -aivoriihestä.20
Giles Merrit käytti hyväkseen tilaisuuden antaa aseteollisuudelle PR-vinkkejä siitä kuinka päästä eroon "kuoleman kauppiaat" -imagosta. "Lakatkaa puhumasta kuluista, korostakaa sen sijaan alan tarjoamia työpaikkoja ja toimintaa", sanoi karheaääninen Merrit, joka ehdotti "puolustustaloutta" paremmin yleisöön vetoavaksi käsitteeksi. "Lakatkaa tekemästä machomainoksia ohjuksineen ja hävittäjäkoneineen" ja alkakaa käyttää "kansalaisyhteiskunnan kieltä", Merrit ehdotti. Hänen mukaansa sotateollisuus voisi esiintyä "kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten vapauden suojelijana."
EBS:n istunto, joka pidettiin Mardidin verilöylyä seuranneena päivänä, keskittyi "ehtymättömästä turvattomuuden tarjonnan ketjusta" nousevista mahdollisuuksista. Keskustelu keskittyi pian siihen kuinka kasvattaa EU:n sotilasmenoja Yhdysvaltojen tason saavuttamiseksi. Scott Harris, Lockheed Martinin (maailman suurin asetuottaja) Euroopan johtaja, korosti EU:n ja USA:n välillä vallitsevaa eroa hallitusten asevarustelumenoissa: vuonna 2003 Yhdysvaltojen sotabudjetti oli 380 miljardia dollaria, verrattuna kaikkien EU-maiden yhdessä käyttämään 150 miljardiin dollariin. Hän valitti "resurssien puutetta" ja vaati nopeutettua euroatlanttisen markkinapaikan luomista aseille. Toimittajan kysyessä, olisiko EU:n vakauttamispaketin löysääminen yksi vaihtoehto hallitusten määrärahojen vapauttamiseksi, ärsyyntynyt Harris vastasi, että "resursseissa on kyse poliittisista valinnoista, rahat ovat kyllä olemassa". Tällaisten luottavaisten EU:n sotabudjetin vahvistamisvaatimusten taustalla on hiipivä EU:n militarisointi.21 Euroopan asevarustelun ja strategisen tutkimuksen viraston (European Agency for Armaments and Strategic Research) luominen on vain yksi monista viimeaikaisista askelista. EU:n perustuslakiluonnos vakiinnuttaa tämän huolestuttavan kehityskulun toteamalla, että "jäsenvaltiot sitoutuvat parantamaan asteittain sotilaallisia valmiuksiaan".22
Huolimatta monista vajavaisuuksista EU-maiden tämänhetkisissä linjauksissa, niiden osuus globaalissa vaurauden jakamisessa ja rauhanomaisessa konfliktinratkaisussa on selvästi USA:ta merkittävämpi. EU-maat käyttävät vähemmän rahaa aseisiin ja samaan aikaan osoittavat esimerkiksi kehitysapuun kolminkertaisesti ja YK:n budjettiin tuplasti sen mitä USA.23 Yhdysvaltalaistyyliset sotilaalliset "ratkaisut" näyttävät yhä enemmän uhkaavan syrjäyttää perinteisen eurooppalaisen lähestymistavan globaaliin turvallisuuteen. Euroopan liike-elämän huippukokous näytti kuinka nouseva EU-tason sotilaallis-teollinen kompleksi toivoo, EU:n militarisointia kiihdyttääkseen, käyttävänsä hyväkseen paitsi syyskuun yhdennentoista päivän jälkeisiä pelkoja, myös eurooppalaisten poliitikkojen kilpailupakkomiellettä.
"Jälleen kerran EBS onnistui luomaan ja kehittämään vahvoja ja sopusointuisampia yhteyksiä poliittisten päätöksentekijöiden ja liike-elämän johtajien välille." - EBS:n kotisivu [http://www.ebsummit.org]
Julkaistu alunperin huhtikuussa 2004 Corporate Europe Observatoryn kotisivuilla
Viitteet:
1 Puheenjohtajan loppupäätelmät, Brysselin Eurooppa-neuvosto - 25. ja 26. maaliskuuta 2004, http://www.consilium.eu.int/newsroom/LoadDoc.asp? BID=76&DID=79697&from=&LANG=5.
2 "UNICE comments on the conclusion of the Spring Summit" UNICE:n lehdistötiedote, 26. maaliskuuta 2004.
3 Kritiikkiä EU:n päästökauppapolitiikasta Kioton sopimukseen liittyen esimerkiksi artikkelissa "The Sky is Not the Limit - the Emerging Market in Greenhouse Gases", Carbon Trade Watch, TNI Briefing Series, January 2003, http://www.tni.org/reports/ctw/sky.htm .
4 Liite ERT:n kirjeessä Irlannin hallitukselle, helmikuun 17. 2004, ks. http://www.ert.be.
5 "Sekä suorat että epäsuorat vaikutukset täytyy arvioida ja niissä tapauksissa, joissa kilpailukyky heikentyisi, täytyy säännöstöä muuttaa", ks. http://www.ert.be.
6 Puheenjohtajan loppupäätelmät, Brysselin Eurooppa-neuvosto - 25. ja 26. maaliskuuta 2004, http://www.consilium.eu.int/newsroom/LoadDoc.asp? BID=76&DID=79697&from=&LANG=5. EU:n komissio on työskennellyt jo vuosia kehittääkseen bisnesvaikutusten arviointia. Ks. esim.: "'Better Regulation': For Whom? EC Prepares to Dismantle Business Regulation and Expand Corporate Control", Corporate Europe Observer, Issue 9, http://www.corporateeurope.org/observer9/regulation.html.
7 EU:n nettisivu "Lissabonin strategiasta" kertoo: "Lissabonin strategia on sitoumus taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöuudistuksen aikaansaaminen EU:ssa. Maaliskuussa 2000 Lissabonissa kokoontunut Euroopan neuvosto julkisti kymmenen vuoden strategian tavoitteena tehdä EU:sta maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin talousalue. Strategian mukaan vahvempi talous luo työpaikkoja sosiaali- ja ympäristöpolitiikan samalla turvatessa kestävän kehityksen ja ehkäistessä syrjäytymistä." ("The Lisbon Strategy is a commitment to bring about economic, social and environmental renewal in the EU. In March 2000, the European Council in Lisbon set out a ten-year strategy to make the EU the world's most dynamic and competitive economy. Under the strategy, a stronger economy will drive job creation alongside social and environmental policies that ensure sustainable development and social inclusion." Ks. http://europa.eu.int/comm/lisbon_strategy/index_en.html.
8 "Kilpailukykyhuolet hallitsevat EU-huippukokousta" ("Competitiveness worries dominate EU summit"), ENDS Environment Daily, Issue 1637 - Friday 26 March 2004.
9 Aikaisempien Euroopan liike-elämän kokousten analyysiä: ks. artikkelit: "Consolidating Corporate Power" http://www.corporateeurope.org/observer7/ebs.html ja "Discount-Davos", http://www.corporateeurope.org/observer12/ebs2002.html.
10 Harneyn vetoomus ei ollut tyhjää puhetta. EU:n kevätkokouksessa kilpailukyvyn neuvoston suositukset sisälsivät "tarpeen tavoitella kokonaisvaltaista lähestymistapaa johdonmukaisuuden turvaamiseksi kaikissa yhteisön toimissa jotka vaikuttaisivat liike-elämään ja teollisuuteen" sekä korostivat "vaikutusten arvioinnin merkitystä". Ks. Results of the Competitiveness Council of Ministers, Brussels, 11th March 2004, http://europa.eu.int/rapid/start/cgi/guesten.ksh?p_action.gettxt=gt&doc=MEMO/04/58|0|RAPID&lg=EN.
11 Vuonna 2002 Euroopan liike-elämän huippukokous järjestettiin erittäin suuressa kongressikeskuksessa Brysselin pohjoisosassa. Hallit olivat täynnä sponsoroituja info-kojuja ja konferenssin ohjelma oli huomattavasti huolellisemmin valmisteltu, sisältäen useita samanaikaisia istuntoja. Suhteellisen arkisen oloiset olosuhteet tämänvuotisessa konferenssissa saivat aikaan vaikutelman Maailman talousfoorumin halpisveriosta.
12 Koko otsikko oli "Research and innovation: a European strategy for more growth and jobs".
13 Http://www.ebsummit.org.
14 Useimmat Euroopan liike-elämän huippukokouksen osallistujat olivat keskitason yritysjohtajia, mutta mukana oli myös useita EU-jäsenmaiden ministereitä, neljä komissaaria (Erkki Liikanen, Margot Wallström, Antonio Vitorino ja Philippe Busquin), yli 85 muuta EU-komission edustajaa, jäsenmaiden virkamiehiä sekä diplomaatteja Brysselistä. Huippukokous houkutteli vain vähän toimitusjohtajia ja muita korkean tason yritysjohtajia belgialaisen liike-elämän ollessa vahvasti yliedustettuna.
15 Cordis Focus, EU:n komission julkaisema uutislehti, siteeraa EBS:n perustajaa Dider Malherbeä, jonka mukaan "Komission tutkimusosaston ja erityisesti herra Busquinin tekemä aloite tukea kolmatta tapahtumaa on yksi selkeimmistä merkeistä, jotka osoittavat että EBS:a arvostavat yhtälailla päätöksentekijät kuin yhtiötkin. 'Ajatus tutkimuksen ja innovaation nostamisesta tämänvuotisen tapaamisen aiheeksi tuli Komissiosta, ei meiltä', paljasti herra Malherbe." Cordis Focus, 23 February 2004.
16 ERT:n kirje EU:n kevätkokoukselle on yksityiskohtainen tämän suhteen ja tuntuu täydelliseltä toisinnolta sen 1980-luvun ja 1990-luvun alun raporteista. Tuolloin ERT käytti kilpailukykyä USA:n ja Japanin rinnalla argumenttina uusliberaalien uudistusten puolesta Euroopassa. Samoin kuin raportissa Beating the Crisis (1993), ERT:n kirje vertaa työn hintaa EU:ssa, USA:ssa, Keski- ja Itä-Euroopassa, Kiinassa ja Intiassa. Palkkakustannukset tuotantotyöläisten osalta Saksassa ovat 60 kertaa korkeammat kuin Intiassa (0,40 dollaria verrattuna 24,10 dollariin) ja 8 kertaa korkeammat ohjelmointityön tekijöiden ostalta (6,70 euroa verrattuna 54,10 euroon).
17 ERT koostuu noin 45:stä Euroopan suurimpien ylikansallisten yritysten toimitusjohtajasta. Ks. http://www.ert.be.
18 "Chemicals Legislation Will Save Money on Health Impacts", Englannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin Maan ystävät, 30. maaliskuuta 2004, http://www.foe.co.uk/resource/press_releases/chemicals_legislation_will_300320 04.html. Ks. myös "Ympäristöasiat paitsiossa EU:n perustuslaissa" Maan ystävien lehdistötiedote 24.03.2004, http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=337&kid=0.
19 "US diplomats to lobby EU on chemicals rules", Financial Times, March 29 2004.
20 Lisää New Defence Agendasta, ks. http://www.newdefenceagenda.org. Jäsenmaksut alkavat 5000 eurosta vuodessa, "kultajäsenyyden" valitsevat yhtiöt maksavat 25000 euroa. Merrit on Brysselin lobbausveteraani, jonka ansiolista sisältää muun muassa Philip Morrisin julkispoliittisen tutkimuslaitoksen johtamisen 1990-luvulla, Forum Europe -aivoriihen johtajuuden, Euroopan ystävien pääsihteeriyden sekä Fairer World Forumin perustamisen (vastineena globalisaatiokeskustelulle). NDA perustettiin Forum Europen toimesta (Merritin ollessa puheenjohtajana), jonka kanssa ne yhä toimivat samassa rakennuksessa (Bibliotheque Solvay, puisossa aivan europarlamentin vieressä). Euroopan liike-elämän huippukokouksessa NATO:n Jamie Shea esitteli NDA:n "johtavana NATO:n, EU:n ja muut kumppanit yhdistävänä foorumina Brysselissä". Merrit ilmaisi avauspuheenvuorossaan huolensa Iso-Britannian mahdollisista aikeista supistaa puolustusbudjettiaan, koska Iso-Britannia ja Ranska ovat ainoat EU-maat, "joiden puolustusbudjetit ovat kohdallaan".
21 "EU heading towards militarisation", CAAT News, August-September 2003, http://www.caat.org.uk/information/magazine/article.php? edition=0803&article=EU+heading+towards+militarisation .
22 Ks. III-40 artikla, kohta b asiakirjasta "Ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaista", http://european-convention.eu.int/docs/Treaty/cv00850.fi03.pdf.
23 "Euroopan maista tulee rauhanturva- ja rauhaanpakottamisoperaatioihin eri puolille maailmaa kymmenen kertaa enemmän rauhanturvaajia kuin Yhdysvalloista - Bosniaan, Kosovoon, Afganistaniin, Kambodzhaan, Eritreaan, Mosambikiin ja viimeisimpänä Kongoon. 90% läntisestä avusta Afganistaniin tulee Euroopasta." Artikkelista "Europe shouldn't imitate the U.S. on the military front", Jonathan Power, TFF Associate, January 28 2004, http://www.transnational.org/pressinf/2004/pi194_EuropeUSmilitary.html.