2004-08-04

Työryhmiä ja organisoitumista vapaan liikkumisen puolesta
No Border -rajaleiri Imatralla

Markus Termonen, Katja Tuominen

Toiminnan laboratorio

Leirin tarkoitus toiminnan laboratoriona toteutui selkeimmin reagointina osallistujien tietoisuuteen tulleeseen Mohammadreza Tolouein tapaukseen.

33-vuotias iranilainen Tolouei on odottanut Helsingin säilöönottokeskuksessa, entisessä Katajanokan vankilassa, 5.7.2004 alkaen karkotusta Iraniin. Tolouei vastustaa karkotustaan monestakin syytä. Hän on saapunut Suomeen jo vuonna 2000 ja on näin ollen ehtinyt oppia sujuvan suomen kielen sekä luoda siteet Suomeen. Hänen vaimonsa odottaa saavansa Suomen kansalaisuuden oleskeltuaan Suomessa yli kuusi vuotta. Vuonna 1999 Tolouei joutui pidätetyksi kymmeneksi päiväksi osallistuttuaan opiskelijamielenosoituksiin Teheranissa. Iranin salaisen poliisin miehet kävivät toistuvasti Tolouein perheen kotona tarkastuksilla. Tolouei joutui myös jatkopidätysten ja pahoinpitelyn kohteeksi Iranissa eikä nähnyt muuta mahdollisuutta kuin paeta maasta. Iranin valtio rajoittaa kansalaisten oikeutta toimia poliittisesti ja ihmisoikeuksia loukataan systemaattisesti: teloitukset, kidutus, halventava kohtelu, huonot vankilaolosuhteet ja mielivaltaiset pidätykset ovat arkipäivää. Ulkomaalaisvirasto ei ole ottanut huomioon Iranin ihmisoikeustilannetta lainkaan, ja näin ollen Geneven pakolaissopimus on ohitettu tapauksen käsittelyssä.

Tolouein karkotuksen vastustamiseksi leirillä aloitettiin välittömästi tapauksen yksityiskohtien selvittäminen sekä toimintamahdollisuuksien pohdinta yhteistyössä Tolouein vaimon ja tämän ystäväverkoston kanssa. Leirin jälkeisellä viikolla, maanantaina 19. heinäkuuta noin 50 henkeä osallistui mielenosoitukseen Suomen ulkomaalaisviraston linjaa sekä Katajanokan säilöönottokeskusta vastaan. Mielenosoitus vaati karkotuksen peruuttamista sekä Toloueille oikeutta elää Suomessa. Mielenosoittajien ryhmä marssi Helsingin keskustasta säilöönottokeskukselle. Osa mielenosoittajista kiipesi keskuksen muurille kantaen banderolleja ja heiluttaen käsiään säilöönotetuille, jotka liittyivät iskulausehuutoihin kaikkia karkotuksia vastaan.

Lopuksi

Leiriläiset eivät tavoittaneet paikallisia asukkaita siinä mittakaavassa kuin oli suunniteltu. Tapaaminen erään imatralaisen toimittajan kanssa muodostui kuitenkin erityisen valaisevaksi. Hän osasi kertoa leiriläisille monta tarinaa Suomen ja Venäjän rajaan yleisesti sekä Imatraan ja Svetogorskiin erityisesti liittyen. On selvää, että leirille saapuneet ihmiset ovat vain pieni otos siitä vastarinnasta, jota tapahtuu joka päivä kiristynyttä maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikkaa vastaan. No Border -verkosto Suomessa pitää kuitenkin ongelmana myös vastarinnan näkymättömyyttä, koska linkittyminen eri toimijoiden kanssa on hankalaa asioiden arkaluonteisuuden vuoksi (muun muassa laittomien siirtolaisten tai karkotusta odottavien ihmisten piilottelu). Leirin ensisijainen tarkoitus olikin kerätä erilaisia suomalaisia toimijoita yhteen tutustumaan toisiinsa sekä vaihtaa ulkomaalaisten osallistujien kanssa tietoja eri maiden välillä ja saada innoitusta muiden ihmisten toimintatavoista.

Suomen No Border voisi jatkossa ottaakin mallia ruotsalaisten tavasta laajentaa tämäntyyppinen toiminta avoimemmaksi: "Ingen människa är illegal" -ryhmällä on muun muassa tukitili, jolle siirtolaisten ja pakolaisten huonosta asemasta huolestuneet kansalaiset voivat lahjoittaa avustuksia. Ryhmä ylläpitää myös tukipuhelinpalvelua. Siirtolaisuus ei koskekaan ainoastaan itse siirtolaisia, vaan myös heidän ystäviään, työkavereitaan ja perheitään. Vaikka muutama imatralainen ihminen osallistui elokuvailtoihin sekä saapui leirille keskustelemaan asioista, on vaikea arvioida, miten imatralaiset kokivat leirin. Leirin konsepti vapaana keskusteluareenana ja ajatusten vaihtamisena oli onnistunut, koska No Borderissa on aina pidetty keskeisenä poliittisen diskurssin luomista siirtolaisuudesta: useat ihmisoikeusjärjestöt eivät tunnusta siirtolaisten autonomisuutta, vaan käsittävät ongelman ainoastaan turvapaikkajärjestelmän kehyksessä. Osa leiriläisistä oli yksi esimerkki siitä, mihin maahanmuuttajat itse pystyvät.

Linkkejä:
http://fi.noborder.org
Kansainvälinen No Border -verkosto
Appelsiinipuu
Ingen människa är illegal
Romani Unioni
European Roma Rights Center

Katajanokan säilöönottokeskuksella osoitettiin mieltä 19.7. Mohammadreza Tolouein karkotuksen perumiseksi

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.