2003-07-09

Veganismi: lihan kielto lihallisena politiikkana

Jukka Peltokoski

Kokonaisvaltaista radikalismia

Veganismin saaman suosion perustana oli siis se, että sillä kyettiin kääntämään monet liikehdinnän piirissä synnytettyistä merkityksistä käytännön toiminnaksi. Puretaan tätä keskusteluavaruutta. Veganismi tuli Suomeen eläinoikeusaktivistien toimesta ja se myös määriteltiin ensisijaisesti eläinoikeudelliseksi valinnaksi. Nopeasti veganismi yhdistettiin kuitenkin myös ympäristökysymyksiin ja niin sanottujen kolmansien maiden ongelmiin. Aktivistit korostivat muun muassa kasvissyönnin mahdollisuuksia maailman nälkäongelman kannalta, koska kasvisravintoa pystytään tuottamaan sekaravintoa pienemmillä resursseilla. Tuotiin myös esiin, että kasvisruoan tuotanto kuormittaa luontoa eläintuotantoa vähemmän.

Näin veganismilla vastattiin useisiin liikkeen poliittisiin huolenaiheisiin. Lisäksi se koettiin "tyylikkääksi" elämäntavaksi; se istui 1990-luvun aktivismin kuosiin. Ensinnäkin, juuri mainittuihin useisiin poliittisiin kytköksiin liittyen, veganismi koettiin kokonaisvaltaiseksi valinnaksi, mikä vastasi liikehdinnän yleistä kulttuuria. Liikkeellehän oli tyypillistä sosiaalisten ja ekologisten kysymysten yhdisteleminen sekä suuren luokan ratkaisujen ("ympäristövallankumouksen") peräänkuuluttaminen, yhteen asiaan tai osittaisratkaisuun tuijottamisen sijaan.

Veganismiin liitetty radikalismin vivahde oli toinen aktivistien makua selvästi miellyttänyt seikka. Uuden aallon toimijat halusivat erottautua vakiintuneista protestitahoista, erityisesti ympäristö- ja eläinsuojeluliikkeen kompromissihakuisista osista. Erottautuminen tapahtui muun muassa radikalisoimalla vaatimuksia ja toimintaa. Aktivisteilla oli vähintään yhtä suuri halu muuttaa itse liikehdintää kuin yhteiskuntaa. Samalla omalla tyylillä etsittiin liikehdinnälle uusia kannattajakuntia ja vakuutettiin heitä siitä, että uusi aalto tulee tekemään enemmän kuin edeltäjänsä. Kaikessa "ehdottomuudessaan" ja peräänantamattomuudessaan veganismi oli muodikkaan radikaalia.

Omaehtoista politiikkaa, kasvokkaista etiikkaa

Kolmas veganismiin "natsannut" piirre oli liikehdinnän omaehtoisuuden vaatimus. Radikalismin kenttää jäsensi vahvasti punk- ja anarkistikulttuureista tuttu tee-se-itse -periaate (DIY eli Do-It-Yourself). "Itse tekeminen" ja ruohonjuuritason toiminta koettiin ylhäältä päin annetun ja kaupallisen vaihtoehdoksi sekä vastavoimaksi. Veganismi kyseenalaisti vallitsevat kulutustottomukset ja tarjotut vaihtoehdot, ja se koettiinkin valinnaksi oma-aloitteisen ja henkilökohtaisen voimaistumisen nimissä.

Omaehtoisuuden markkinasuuntautunut puoli näyttäytyi kulutuskriittisyytenä. On lähes mahdotonta edes kuvitella 1990-luvun aktivistia, jonka hyllystä ei olisi löytynyt Tietoisen kuluttajan opasta ja joka ei olisi korostanut ekologisia ja eettisiä kulutusvalintoja osana aktivismia. Kulutusyhteiskunnan normeja paettiin veganismin lisäksi kirpputoreille ja roskakoreille. Myös ympäristöliikkeen perinteistä maalaisromantiikkaa oli ilmassa, mutta huomattavan vähäisessä määrin verrattuna ympäristöliikkeen historiaan. Liike liikkui urbanisoituneessa poliittisessa tilassa.

"Toisinkuluttamisen" lisäksi veganismi oli avaus jonkin aivan muunlaisen poliittisuuden kuin parlamentarismin ja valtion kautta vaikuttamisen puolesta. Veganismissa politiikka tuli liki, kirjaimellisesti iholle, suorastaan solutasolle. Uutta elämäntyyliä rakennettiin toisinaan hyvinkin innokkaasti. Kokkauspiirit kukoistivat, reseptit kiersivät, ravintoaineopit läpäisivät verkostot... Avattiin sähköpostilistoja ja järjestettiin keskustelutilaisuuksia. Edustajiin ja viranomaisiin kohdistettiin enenevää tyytymättömyyttä. Jotkut esittivät vaatimuksia kansalaisuuden uudelleen politisoimista kapeiden sekä annettujen kuluttajan ja äänestäjän roolien kyseenalaistamiseksi.

Siinä missä omaehtoisuudella voidaan kuvata veganismin poliittista puolta, oli henkilökohtaisuus sen moraalinen ulottuvuus. Liikekentällä vaikutti vahva henkilökohtaisen vastuullisuuden korostus. Ympäristöön, toisiin ihmisiin ja eläimiin liittyvät kysymykset haluttiin kohdata "kasvokkain". Veganismi, henkilökohtaisten arjen valintojen politiikkana, sopi tähänkin trendiin.

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.