2003-06-03

"Tällä kertaa en suostu palaamaan..."
Itäeurooppalaisten naisten poikkisiirtolaisuus muutosstrategiana

Sabine Hess

Kääntänyt: Markus Termonen

Yhteiskunnallisten riskien poikkikansallistaminen: yksi jalka kummassakin maassa

Mutta kuten olemme jo kuulleet, monissa tapauksissa yhden vuoden siirtolaisuus pitkittyi useampien vuosien sukkuloinniksi. Muiden syiden lisäksi eräänä pääkriteerinä pysymisen ja lähtemisen kannalta toimivat kehitykset kotimaassa ja niiden vertailu Saksan tilanteen kanssa. Tähän naisilla oli riittävästi mahdollisuuksia silloin, kun he kommunikoivat ystäviensä kanssa tai kun he matkustivat kotiinsa viisumivaatimusten vuoksi. "Kotona vain elelin työttömyysavustuksella, kuten monet ystävistänikin, enkä minä voi vain istuskella", sanoi Vera edellisen vierailunsa jälkeen. Myös monet vanhemmat yrittivät vakuutella tyttäriään pidentämään oleskeluaan, pidentäen huonoa tilannetta jopa silloin, kun naiset halusivat palata.

Tässä suhteessa myös vuosien ajan Slovakian ja Saksan välillä sukkuloimisen siirtolaisstrategia näyttäytyy uudessa valossa. [Mutta perinteiset siirtolaisuusteoriat, jotka käsitteellistävät sen yksisuuntaiseksi juurilta irtautumisen ja uudelleen integroitumisen liikkeeksi, eivät myöskään osanneet tunnistaa näitä liikkuvuuden muotoja siirtolaisuudeksi. Tai ne käsittävät monipaikalliset elämiskäytännöt puutteellisiksi, "marginaalisiksi ihmisiksi" revittyinä kahden ympäristön välillä (ks. Bash/Schiller 1994).] Varmasti nämä liikkumismallit voidaan yhdistää Schengen-Euroopan tiukkoihin maahanmuuttosäännöksiin (Rogers 2001, Wallace 1999). Asian toinen puoli on se, että itäisten ja läntisten naapurimaiden välinen lyhyt etäisyys tekee sukkuloinnista helpompaa.

Mutta nuorten naisten ilmeisen horjuvat monipaikalliset käytännöt on ymmärrettävä niille itselleen oikeudenmukaisesti hyvin kotimaan muutoksiin sovitettuna liikkumisstrategiana. Kyseessä on joustava ja riskejä minimoiva strategia, jossa käytetään koko poikkikansallista tilaa ja arvioidaan kunkin ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia sekä vaikeuksia. Yksi jalka kummassakin maassa naiset tutkivat, riittääkö heidän siirtolaisuuden kautta hankkimansa kulttuuri- ja tietopääoma molempien jalkojen uudelleen asettamiseksi kotimaahan. Vai täytyykö heidän omistautua yhä enemmän kovaan työhön kotipalvelijana parantaakseen taloudellista ja kulttuurista pääomaansa. Niin monet jättävät itselleen auki molemmat vaihtoehdot: samalla kun he pitävät työpaikkaa saksalaisessa perheessä, he yrittävät päästä yliopistoon tai saada työpaikan Slovakiassa. Jotkut siirtolaisnaiset elävät useiden vuosien ajan elämää, joka jakautuu funktionaalisesti kahden maan välille, toteuttaen pyrkimyksiään siellä, missä se on mahdollista.

Tämä edestakaisin muuttamisen riskien minimoinnin strategia, jolla pyritään välttämään kunkin kontekstin vaikeudet ja yhdistämään mahdollisuudet, on itsekin täynnä epävarmuuksia, kuten jopa seksuaalista hyväksikäyttöä. Se vaikutelma vapaasti kelluvista ja menestyksekkäästi hybridejä identiteettejä rakentavista ihmisistä, joka lisääntyvillä antropologisilla poikkisiirtolaisuuden tutkimuksilla on tapana antaa, on tässä suhteessa pikemminkin eräs eksotisoimisen muoto. Kun siirtolaiset paikallistavat itsensä tiettyjen olosuhteiden alaisiksi, on olemassa myös naisia, jotka eivät onnistu yhdistämään kahta sosiaalisesti, kulttuurisesti ja emotionaalisesti erilaista tilannetta sujuvasti. He tulevat lopulta tekemään päätöksen toisen vaihtoehdon puolesta. [Joko he eivät enää kestä nöyryyttävää asemaansa kotitöiden tekijöinä ja menevät takaisin, tai sitten he eivät enää kestä sosiaalisia ja kulttuurisia puhtauden paineita ja antavat periksi.]

Mutta myöskään kotiin palaavat naiset eivät mene takaisin samoin visioin ja subjektiasemin, joiden kera he lähtivät. He muunsivat itseään siirtolaisuuden aikana. Oleskelunsa päätteeksi useimmat näistä naisista korostivat erittäin voimakkaasti hyvin sukupuolittunutta diskurssia vastikään löydetystä itsenäisyydestä ja kehittyneestä itsemääräämisestä. Yllättäen he kuvailivat perheeseen sidottua elämää kapeaksi, kontrolloiduksi ja kritisoivat sukupuolittuneen normalisaation hiljaista voimaa. Ja he julistivat vastikään rakennettuja suuntautumisia ja aineettomia elämänlaatuja, jotka muistuttivat minua suorastaan postmoderneista näkökulmista. Niinpä he hylkäsivät sen, että työskentelisivät niin ankarasti aineellisten hyötyjen vuoksi kuin heidän vanhempansa tekevät, ja toivoivat löytävänsä pikemminkin itsensä toteuttamiseen liittyvää työtä. He eivät kyseenalaistaneet avoimesti naisten elämäkertojen hegemonisia malleja, mutta väittivät tutkivansa ensin maailmaa, lykäten avioliittoa ja äitiyttä.

Kuvatussa riskiympäristössä nuoret naiset loivat uusia subjektiasemia ja keksivät elämänkerrallisia projekteja, jotka rikkovat kulttuurisesti kirjoitetun vallitsevan olotilan. Huolimatta muutosriskeistä ja poikkisiirtolaisuuden epävarmuuksista, tai pikemminkin niitä vastoin, on yhä olemassa toimijuutta. Kun ihmisten on yritettävä tajuta jokapäiväistä elämää ja toimia siinä, on olemassa omaksumisia, taktiikoita ja siten uusia muodostumisia.

Kirjoittaja toimii tutkijana Institut für Kulturanthropologie und Europäische Ethnologie -laitoksessa.

Kirjallisuus:

  • Anderson, Bridget: Overseas domestic workers in the European Union: invisible women. Teoksessa Henshall-Momsen, Janet: Gender, Migration and Domestic Service. Lontoo/New York 1999, 117-133
  • Appadurai, Arjun 1996: Modernity at Large. Cultural Dimensions on Globalization. Minneapolis/Lontoo
  • Bash, Linda/ Schiller, Nina 1994: Nations Unbound. Transnational Projects, Postcolonial Predicaments, and Deterritorialized Nation-States. Amsterdam
  • Bútorová, Zora/ Filadelfiová, Jarmila 1999: Gender Issues in Slovakia. Teoksessa Grigorij Meseznikov ja Michal Ivanysyn (eds.): Slovakia 1998-1999. A Global Report on the State of Society. Bratislava, 279-314
  • Cyrus, Norbert: Den Einwanderungskontrollen entgangen. Teoksessa Dankwortt, Barbara/ Lepp, Claudia (Hg.): Von Grenzen und Ausgrenzung. Marburg 1997, 35-56
  • Hannerz, Ulf 1996: Transnational Connections: Culture, People, Places. Lontoo/New York
  • Hannerz, Ulf: Flows, Boundaries and Hybrids: Keywords in Transnational Anthropology. Vortrag 2000. http://www.transcomm.ox.ac.uk/working_papers.htm
  • Hess, Sabine: Au Pairs - die postmodernen Dienstmädchen. Julkaisussa diskus Nr.2.00 VII 2000, 18-23
  • Irek, Malgorzata: Der Schmugglerzug. Varsova - Berliini - Varsova. Berliini 1998
  • Kiczková, Zuzanna/ Farkasová, Etela: The Emancipation of Women: A Concept that Failed. Teoksessa Nanette Funk ja Magda Mueller (toim.): Gender Politics and Post-Communism. Reflections from Eastern Europe and the former Soviet Union. New York/Lontoo, 84-94
  • Kosztolányi, Gusztáv: Hungarian Identity, Globalisation and EU Accession. Julkaisussa Central Europe Review. Vol 2, No. 6, 14th of Feb 2000, http://www.ce-review.org/00/6/essay6.html
  • Kürti, László 1997: Globalisation and the Discourse of Otherness in the 'New' Eastern and Central Europe. Teoksessa Zed Books (toim.): The Politics of Multiculturalism in the New Europe: Racism, Identity and Community. Lontoo/Rooma/New York, 29-53
  • Lehmke, Christiane/Penrose, Verginia (toim.) 1996: Frauenbewegung und Frauenpolitik in Osteuropa. Frankfurt am Main
  • Lutz, Helma: Die neue Dienstmädchenfrage im Zeitalter der Globalisierung. Münster 2000
  • Migrationsbericht 1999. Zu- und Abwanderung nach und aus Deutschland. Mitteilungen der Beauftragten der Bundesregierung für Ausländerfragen. Berliini 1999
  • Morokvasic, Mirjana: Pendeln statt Auswandern. Das Beispiel der Polen. Teoksessa Dies./ Rudolph, Hedwig (Hg): Wanderungsraum Europa. Menschen und Grenzen in Bewegung. Berliini 1994, 166-187
  • Nickel, Hildegard Maria 1999: Erosion und Persistenz. Gegen die Ausblendung der gesellschaftlichen Transformationsprozesse in der Frauen- und Geschlechterfroschung. Teoksessa Hildegard Maria Nickel, Susanne Völker ja Hasko Hüning (toim.): Transformation, Unternehmensorganisation und Geschlechterforschung. Opladen, 9-34
  • Öncü, Ayse 1999: Kofferökonomie. Teoksessa Justin Hoffmann ja Marion von Osten (toim.): Das Phantom sucht seinen Möder. Berliini, 203-210
  • Podoba, Juraj 1998: Das Ringen zwischen Moderne und Tradition: Soziale Prozesse in der Slowakei nach 1989. Julkaisussa Rocník 46/3, 286-300
  • Pries, Ludger 1997: Neu Migration im transnationalen Raum. Teoksessa Ludger Pries (toim.): Transnationale Migration. Soziale Welt, Sonderband 12, 15- 41
  • Pries, Ludger: Transnationale Soziale Räume. Teoksessa Beck, Ulrich (Hg): Perspektiven der Weltgesellschaft. Frankfurt am Main 1998, 55-86
  • Rogers, Alisdair: A European Space for Transnationalism? Työpaperi, helmikuu 2001. http://www.transcomm.ox.ac.uk/working_papers.htm WPTC-2K-07
  • Sassen, Saskia 1998: Globalization and its Discontents. New York
  • Siklová, Jirina 1993: Are Women in Central and Eastern Europe Conservative? Teoksessa Gender Politics and Post-Communism, 74-83
  • Tiryakian, E.: Neo-Modernisierung. Lehren für die und aus der postsozialistischen Transformation. Teoksessa Klaus Müller (Hg): Postsozialistische Krisen. Opladen 1998
  • Verdery, Kathrin 1996: What was Socialism, and What comes Next? Princeton/New Jersey
  • Wallace, Claire/Sidorenko, Elena 1999: The Central European Buffer Zone. Teoksessa Christian Giordano ja Johanna Rolshoven: Europäische Ethnologie - Ethnologie Europas. Fribourg, 123-169
  • Welz, Gisela 2000: Multiple Modernities and Reflexive Traditionalisation. A Mediterranean Case Study. Julkaisussa Ethnologia Europaea 30, 5-14
  • Wessely, Anna 1999: Menschen, Objekte und Ideen auf der Reise. Teoksessa Justin Hoffmann ja Marion von Osten (toim.): Das Phantom sucht seinen Mörder. Ein Reader zur Kulturalisierung der Ökonomie. Berliini, 211-226
  • Young, Birgitt 1998: Globalisierung und Gender Regime. Teoksessa Regina Stötzel (toim.): Ungleichheit als Projekt. Marburg, 77-88

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.