2003-07-04

Valkohaalaritutkimus

Antti Tietäväinen

Kansankoti liekeissä

15.-16. kesäkuuta 2001 pidettiin Göteborgissa Euroopan unionin huippukokous. Laaja joukko kansalaisjärjestöjä oli valmistellut mielenosoituksia kokouksen yhteyteen. Suomalaiset valkohaalarit kuvasivat tavoitteenaan olleen:

"[...] väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin viedä kokoussaleihin vaatimus avoimesta Euroopasta: kansalaisuuden ja kansalaisoikeuksien tunnustamisesta kaikille Euroopan alueella oleskeleville (alkuperään tai nykyiseen lailliseen statukseen katsomatta) sekä EU:n päätöksenteon avaamisesta kansalaisyhteiskunnalle."55

Tapahtuma ei kuitenkaan edennyt suunnitelmien mukaan. Ensimmäiset avoimet yhteenotot mielenosoittajien ja poliisin välillä koettiin jo torstaina. Ne syntyivät sen jälkeen kun poliisi piiritti aktivistien majoituspaikkana toimineen koulun. Aamulehti mainitsi poliisien huolenaiheena olleen "[...] erityisesti valkohaalarien ryhmä, joka on jo etukäteen luvannut pyrkiä [...] marssimaan itse huippukokouspaikalle eli paikalliseen messukeskukseen".56 Seuraavana päivänä Helsingin Sanomat kertoi uusista mellakoista:

"[...] myöhään perjantai-iltana puhkesi rajuja yhteenottoja mielenosoittajien ja poliisin välillä [...] jo aiemmin perjantaiaamuna pääkatu Aveny muuttui kaoottiseksi taistelukentäksi, kun kadulle hyökänneet sadat naamioituneet, katukivin ja metalliputkin varustautuneet anarkistit tuhosivat kaiken tielle sattuvan [...] he sytyttivät terassien tuoleja tuleen ja tuhosivat pari poliisiautoa [...] Poliisi piti pääsyyllisenä pahamaineista Ya basta! -ammattirähinöitsijöiden järjestöä. [...] 'Irtisanoudumme jyrkästi kaikesta tällaisesta. Ihmiset täällä (kansalaisjärjestöjen festivaalialueella) ovat surullisia ja järkyttyneitä.' Attac-järjestön edustaja Ola Mattson kertoi."57

Lehdet keskittyivät paljolti mielenosoitusten tekniseen kuvaukseen. Tämä johtuu oikeastaan tapahtuman korkeasta uutisarvosta. Yhdestätoista klassisesta (ns. Galtungin ja Rugen luettelo) uutisarvoon vaikuttavasta tekijästä sen voi katsoa täyttäneen ainakin seitsemän: se sisälsi toistuvuutta (edelliset mielenosoitukset), voimakkuutta (materiaalisia tuhoja ja haavoittuneita) ja jatkuvuutta (suuria mielenosoituksia oli odotettavissa tulevaisuudessakin); vaikutti yksiselitteiseltä (toimijana uudet liikkeet); oli kulttuurisesti merkittävä (mukana paljon suomalaisia), yllätyksellinen (mellakka kansankodissa) ja negatiivinen (uutisarvoa lisäävä tekijä).58

Uutisointitapaa ei tältä pohjalta voi väittää erikoiseksi. Uutisjournalismin kriteerit on rakennettu yhteiskunnan normien mukaan, minkä johdosta status quota vakavasti häiritsevä tapahtuma vaatii yksiselitteisen ja helposti ymmärrettävän selonteon. Tällöin kuitenkin lukijalle tulee helposti vaikutelma, että asiat vain tapahtuvat. Sen seurauksena toiminnan syiden ja poliittisen tarkoituksen analyysi tulee mahdottomaksi. Kysymys on tietenkin myös ajasta, sillä asioiden perinpohjaisen selvittämisen sijaan arkiuutisoinnin on turvauduttava melko yksipuolisiin lähteisiin.59

Myöhemmin lehdissä oli paljon asiaa puivia artikkeleita. Helsingin Sanomat kirjoitti:

"[...] kansalaisjärjestöjen yhteisötyöelimen Göteborgsaktionenin mielestä mellakat saivat alkunsa, kun poliisi päätti eristää Hvidfelskan lukion, jossa asui noin 400 kansalaisaktivistia [...] viranomaiset ovat osoittaneet kolme ryhmittymää, joiden jäseniä se epäilee mellakoiden aloittamisesta. Ne ovat AFA, valkohaalarit eli Ya basta! sekä Reclaim the City eli kaupunginvaltaajat [...] näistä vain äärivasemmistolainen AFA on avoimesti tunnustanut osallisuutensa [...] entinen pääministeri Carl Bildt [...] vaati poliittista vasemmistoa tekemään selvän pesäeron äärivasemmistolaisiin ryhmiin."60

"Otso Kivekäs halusi valkohaalareiden [...] nimissä tuoda esiin niiden ihmisten äänen, jota ei yleensä kuulla [...] EU:n rajoille kuolee turhaan unionin rajoille pyrkiviä laittomia siirtolaisia [...] 'Poliisi hakkasi yhden ruotsalaisen valkohaalarimiehen tajuttomaksi. Mustablokkilaiset alkoivat heitellä kivillä. En kannata väkivaltaa [...] mutta toisaalta blokkilaisten kivien heittely saattoi pelastaa meidät poliisin väkivallalta', Kivekäs sanoo."61

Aamulehdessä puolestaan haastateltiin tamperelaisia aktivisteja, jotka katsoivat tulleensa pidätetyiksi väärin perustein.62 Myöhemmin samassa lehdessä filosofi Thomas Wallgren kritisoi poliisin pyrkimystä hillitä nuorisoradikalismia repression avulla ja vaati yhteiskunnalta avoimempaa kanssakäymistä mielenosoittajien kanssa. Artikkelissa myös selvitettiin ensimmäistä kertaa valtamediassa valkohaalariliikkeen filosofiaa (aktiivinen kansalaisuus talousinstituutioiden vastapainoksi), antagonistisen toimintatavan ideaa (kokousten avaaminen kansalaisyhteiskunnalle) sekä asujen symboliikkaa (valkoiset haalarit viittaavat eettisesti valveutuneeseen hoiva- ja tietotyöhön vastakohtana teollisen yhteiskunnan tunnukselle, sinisille haalareille).63

Mielenkiintoista on kirjoituksista jääneet mielikuvat. Niitä voi hahmottaa pohtimalla mielenosoitusuutisoinnin ja jälkeenpäin tehdyn selventävän uutisoinnin suhdetta. On havaittu, että sanomalehtiä luetaan useimmiten ritualistisesti kuin aktiivisesti ja luetun valintoja pohtien. Yleisönosaston ja urheilusivujen kiinnostavuuden lisäksi tyypillisiä lukijatutkimuksen havaintoja ovat rikos- ja onnettomuusuutisten suosio. Täten voi arvailla, että selventävät artikkelit eivät saavuttaneet samaa vaikutusta kuin mellakkauutiset. Ne eivät myöskään päässeet lööppeihin ja etusivuille. Aktivistien kannalta katsottuna taistelu yleisestä mielipiteestä oli siis hävitty.64

Toisaalta melko yksipuolisten uutisten on havaittu vahvistavan vain jo samaa mieltä olevien mielipiteitä. Lisäksi ne voivat aiheuttaa eräänlaisen vastareaktion. Tällöin niiden kohteena olevat katsovat uutisoinnin hyökkäykseksi itseään vastaan, mikä puolestaan johtaa ryhmän sisäryhmäidentiteetin vahvistumiseen.65 Tässä piilee mielestäni eräs uutisjournalismin paradoksi. Kun piilevä konflikti purkautuu yhteenotoksi, yksiselitteiset tulkinnat itse asiassa vain lisäävät ennakkoluuloja ja johtavat luottamuksen molemminpuoliseen heikkenemiseen. Seurauksena tästä väkivaltaisten konfliktien ehkäiseminen tulevaisuudessa on vaikeampaan. Uutiskriteerien logiikka täten estää taustaselvitykset silloin kun niitä eniten tarvittaisiin.

Valkohaalarit ja poliisi vastakkain Göteborgissa vuonna 2001

Göteborg 2001

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.