2003-07-04

Valkohaalaritutkimus

Antti Tietäväinen

Kolme konfliktia Euroopassa

Suurmielenosoitusten aallon voi katsoa alkaneen Seattlen (30.11.1999) ja Davosin (28.1.2000) WTO:n kokouksista. IMF:n ja Maailmanpankin huippukokous Prahassa oli aktivisteille kuitenkin lähes yhtä merkittävä tapahtuma, sillä se oli ensimmäinen vastaavanlainen suurmielenosoitus vanhalla mantereella. Prahan uutisoinnissa käytetyt diskurssit, näin väitän, vaikuttivat merkittävästi siihen, miten mediat myöhemmin aktivisteja käsittelivät. Diskurssit eivät kuitenkaan elä itsekseen, vaan niistä tulee luonnollisia (objektoituja) puhetapoja vasta kun niitä on toistettu tarpeeksi kauan.42 Uutta haastetta median ei tarvinnut odottaa kauan. Kolme kuukautta Prahan jälkeen valkohaalarit toimivat muiden aktivistien ohella Nizzassa, Helsingissä ja Ventimigliassa.

Helsingin Sanomien uutisointi Nizzan EU-huippukokouksesta noudatti paljolti ennalta opittua kaavaa:

"[...] naamioituneet nuoret heittelivät kiviä, puukeppejä ja roskapönttöjä poliiseja kohti [...] Aamun mielenosoituksissa oli mukana kirjava joukko globalisaation vastustajia, vasemmistolaisia, anarkisteja [...] [eräät] sanoivat vastustavansa Euroopan Unionin perusoikeuskirjaa, joka heidän mukaansa turvaa pankkien ja yritysten oikeudet, mutta ei ihmisten oikeuksia."43

Varsinaisia poliittisia kysymyksiä käsiteltiin taas uutisen toisessa osassa. Tässä eri maiden presidentit ja ministerit pohtivat mm. Saksan ja Ranskan välisen valtakiistan seurauksia sekä EU:n itälaajentumisprosessia.

Aamulehti oli lähes samoilla linjoilla. Kerrottiin rauhanomaisista, perusoikeuksien puolesta taistelevista ay-aktivisteista ja EU:n kauppapolitiikasta huolissaan olevista väkivaltaisista globalisaation vastaisista ryhmistä. Tilaa annettiin myös Ruotsin pääministeri Göran Perssonille, joka korosti näiden erilaisuutta ja pyysi päättäjiä ottamaan vakavasti huomioon ay-liikkeen viestit.44 Vaikka Persson kehotti kuuntelemaan myös "väkivaltaisempia ryhmiä", voi selonteon käsittää vakiintuneen hallintakäytäntöön (hallitukset ja ay-liike) puolustuksena.45 Uusien liikkeiden huomioiminen oli hyvin vähäistä.

Rinnakkaistapahtumaa Helsingissä käsiteltiin neutraalimmin:

"Mielenosoittajat halusivat kiinnittää huomion siihen, että [...] Suomi ja erityisesti pääministeri Paavo Lipponen ajavat torstaina alkavassa Nizzan EU-huippukokouksessa vallansiirtoa Suomen kansalta EU:n komissiolle. Linnan eteen kokoontuneet anarkistit, ympäristöaktivistit, ammattiyhdistysihmiset ja muut mielenosoittajat arvostelivat itsenäisyyspäivän juhlijoita myös yhteiskunnan rahan tuhlaamisesta samalla, kun moni huono-osainen joutuu viettämään yönsä ulkona [...] Ya basta! -joukko oli ottanut oppia Prahan [...] mielenosoituksista. Valkoisiin haalareihin pukeutunet aktivistit olivat varustautuneet pyöräily- ja jääkiekkokypärin sekä pehmustein poliisien mahdollisia patukaniskuja vastaan."46

Aamulehti puolestaan kertoi melko yleisesti konfliktista poliisin ja mielenosoittajien välillä. Mielenosoituksen syiksi mainittiin talouden määräysvallan vastustaminen ja perusoikeuksien puolustaminen.47

Valkohaalarit ja poliisi vastakkain Helsingissä vuonna 2000

Valkohaalarit matkalla linnanjuhliin itsenäisyyspäivänä 2000

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.