2003-07-04

Valkohaalaritutkimus

Antti Tietäväinen

Lehdistön jälkikirjoitus

Oikeastaan tämän esseen tulisi päättyä tähän. Näin ei voi kuitenkaan tehdä. Lähes yhdeksän kuukautta sen jälkeen kun valkohaalariliike oli lopettanut itsensä, näkymättömistä haamuista tuli taas kerran näkyviä, nyt tosin vain mediassa. Helsingin Sanomat kirjoitti:

"Joukko suomalaisia kansalaisaktivisteja on jo muutaman vuoden ajan varustautunut ja harjoitellut väkivaltaisia mielenosoituksia varten [...] Harjoitusten takana ovat olleet niin sanotut valkohaalarit [...] jyrkästi globalisaatiota ja kapitalismia vastustava kansainvälinen liike [...] joukon tapana on ollut suojata itsensä mielenosoituksissa ja pyrkiä voimalla provosoimaan poliisia yhteenottoihin. Toiminta on ollut suunniteltua ja kurinalaista [...] suomalaisryhmän jäseniä on osallistunut kovaotteisiin mielenosoituksiin Suomessa ja ulkomailla [...] suomalaiset olivat osallistuneet globalisaation vastustajien kokoukseen Italian Milanossa [...] ja käyneet kouluttamassa ruotsalaisia aktivisteja Tukholmassa ennen [Göteborgin EU-huippu]kokousta."105

On selvää, että valkohaalareja ei enää laskettu "hyvien" mielenosoittajien kategoriaan. Mielenkiintoista myös on, että "globalisaation vastustajista" tehtiin "kansainvälinen globalisaation vastainen liike". Puhutaan siis globaalilla tasolla toimivasta liikkeestä, joka pyrkii estämään myöhäismodernin globalisaation. Syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen eräs kulttuurisesti ymmärrettävä vastine tälle on kansainvälinen terrorismi.106 Tulkintaa vahvistetaan viittaamalla tälle tyypilliseen kurinalaiseen ja vahvaan organisaatiorakenteeseen sekä käyttämällä termejä kuten "ääriaktivisti". Lisäksi suomalaisten keskeistä roolia kansainvälisessä organisoinnissa painotetaan puhumalla ruotsalaisten aktivistien koulutuksesta.

Termi "kansalaisaktivisti" on myös otettu uudelleen käyttöön. Tämän voi nähdä tukevan muuta tekstiä, sillä myöhemmin artikkelissa pyrittiin osoittamaan "laittoman" aktivismin kytkös valtion tukemiin instansseihin kuten Kehitysyhteistyön palvelukeskukseen ja Vihreän liiton opintojärjestöön. Kun käytetään tässä kontekstissa molempiin sopivaa termiä, saadaan parlamentarismin ulkopuolella tapahtuva politiikka kokonaisuudessaan näyttämään negatiiviselta.107 Sanavalinnat luovat mielikuvan, että oikeus ja järjestäytynyt yhteiskunta ovat vaarassa, ja että viranomaisen tulisi (nopeasti) tehdä jotain.108 Kyse on eräänlaisesta psykologisesta sodankäynnistä.

Seuraavana päivänä valkohaalarit heräsivät henkiin myös Tampereella:

"Onko Tampereella tällaisia väkivaltaisiin mielenosoituksiin harjoittelevia mielenosoittajia, ns. valkohaalareita, päivystävä komisario Erkki Alanen Tampereen poliisista?
- Kyllä tällaisista ryhmittymistä on kuultu, mutta näkyvissä ei ole mitään johdettua tai organisoitua toimintaa. Joitain [...] tapahtumia on tietysti ollut, joissa toiminta on ollut väkivaltaista.
Mitä tapahtumia tarkoitatte?
- Esimerkiksi jonkin verran turkisliikkeiden vastaisia tapahtumia. Suurin osa niistäkin on ollut normaaleita mielenosoituksia, joissa on harjoitettu vain passiivista vastarintaa."
109

Tämän jälkeen valkohaalarit saivat rauhan. Räväkkä lopetus jäi varmaan monen mieleen, mutta tämä oli vain yksi tarina liikkeestä. Asiat eivät suinkaan olleet näin yksinkertaisia. Mielestäni olen osoittanut, että valkohaalareita koskevia kirjoituksia eivät yhdistäneet mitkään yksittäiset termit vaan ennemminkin käytetty diskursiivinen kenttä. Se loi ja rajasi ne mahdollisuudet, joilla aktivistien toiminnasta ja politiikasta ylipäätänsä oli mahdollista puhua. Sen vastapainoksi esittelin etnografisen kuvauksen liikkeestä, joka poikkesivat hyvin paljon lehtikirjoitusten tuottamasta kuvasta. Näin olen linjannut kaksi kehystä, jotka molemmat kantavat sisällään omaa kollektiivista todellisuuttaan. Esittelen nämä vielä lyhyesti yhteenvedossa.110

Yhteenveto ja pohdintaa

Tiedotusvälineiden vaikutusvallan luonne on kielellistä ja diskursiivista. Norman Faircloughin mukaan tätä voi analysoida pohtimalla miten maailma on representoitu teksteissä, minkälaisia identiteettejä on annettu niille, jotka esiintyvät ohjelmassa tai tarinassa ja millaisia suhteita näiden ihmisten välille on rakennettu. Olen pitänyt näitä kolmea näkökulmaa mukana tutkimuksessani. Niiden avulla olen pyrkinyt käsittelemään materiaaliani niin, että analyysini olisivat yleistettävissä laajemminkin kansalaisaktivisteista käytettyihin puhetapoihin.111

Ensimmäisestä hyvä esimerkki on uutisoinnin jakaminen poliitikkojen ja aktivistien toimintaa kuvaaviin artikkeleihin. Jaossa ei sinänsä ole mitään erikoista, sillä "poliitikot" on selkeästi määritelty ja eheä kategoria. Tähän päästäkseen on opittava tuntemaan poliittisen diskurssikentän rakenne eli omaksuttava poliittinen habitus.112 Valkohaalarit eivät tätä diskurssikenttää jakaneet, minkä voi katsoa joko heikkoudeksi tai voimavaraksi. Valtadiskurssin hyväksyminen voi helpottaa suoraa vaikutusta instituutioihin. Siitä kuitenkin usein seuraa, että on hankittava "ammattipoliitikko" koodaamaan ryhmän intressit vallitsevan diskurssin kielelle.113 Diskursseilla on siis aina omat ilmenemismuotonsa ja omat tapansa arvottaa asioita, minkä takia niiden uudistaminen on osa poliittista taistelua.114

Myös aktivisteille annetut identiteetit tukivat tätä jakoa. Kun aktivistien politiikkaa kuvattiin yleisesti ("globalisaation vastustajat") ja erojen esitettiin olevan lähinnä olevan keinojen puollella ("väkivaltainen" / "väkivallaton"), eriteltiin poliitikkojen välisiä mielipide-eroja hyvin tarkasti. Arja Jokisen mukaan eräs retorisen vakuuttamisen keino onkin käyttää yksityiskohtaisia kuvauksia, sekä sijoittaa ne osaksi suurempia tapahtumaketjuja. Näin luodaan vaikutelma laajasta poliittisesta areenasta, vaikka todellisuudessa erot ovat vain yhden diskurssikentän sisäisiä.115 Erot näkyivät myös toimijoiden välisten suhteiden kuvauksissa. Hieman kärjistäen sanoen aktivistit nähtiin joko nuorina idealisteina tai kaupunkeja tuhoavina huligaaneina, mitä kumpaakaan ei oikein voi pitää vakavasti otettavan poliittisen toimijan identiteettinä.

Yhteiskunnallinen liike puolestaan on analyyttinen kategoria. Kaj Ilmosen mukaan sillä viitataan sellaisiin kollektiivisen toiminnan muotoihin, jotka pyrkivät edistämään tai jarruttamaan sosiaalista muutosta ja niin tehdessään saavat aikaan yhteiskunnallisia konflikteja. Valkohaalarien tarkoituksena voi katsoa olleen ennen kaikkea politiikan kentän laajentaminen sekä uusien asioiden politisoiminen. Lisäksi liikkeiden tulee jakaa kohtalaisen yhtenäisen käsitys siitä, miten tavoitteisiin päästään. Tässä valkohaalariliikettä yhdisti antagonistinen toimintatapa. Viimeksi liikkeiden nähdään pitävän yllä solidaarisuuden tuntoja sekä olevan sikäli "organisoituneita", että niillä on ajallista jatkuvuutta. Tästä esimerkkinä oli valkohaalarien globaali verkosto, yhteiset asukoodit sekä oma poliittinen diskurssi.116

Näiden kahden kehyksen väliset erot olivat valtavat. Ne näkyivät kun puhuttiin poliittisista tavoitteista, mutta erojen takana voidaan katsoa olleen kaksi erilaista maailmankuvaa. Tähän liittyivät niin suhteet muihin toimijoihin kuin tavat asioiden merkityksellistämiselle. Lisäksi valkohaalarit erosivat radikaalisti myös perinteisistä kansalaisliikkeistä. Tämän vuoksi on tärkeä ymmärtää kansalaisliikehdinnän sisäinen moninaisuus, mihin tämä tutkimus onkin sopiva lopettaa. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Mika Rönkkö kiteytti asian osuvasti:

"[...] Näyttää kuitenkin siltä, että perinteinen anarkistinen, paikallisekologinen ja autonomistinen liike (kuten Antonio Negri) on vaikuttanut riippumattomia aktivisteja keräävien verkostojen syntymiseen (esim. Ya Basta! ja Tutti Blanco). Ne järjestäytyivät Suomessakin valkohaalareiden liikkeisiin ja tunnustavat nykyään kansainvälisesti No Border -verkostoa. [...] Michael Hardt on kirjoituksissaan Maailman sosiaalifoorumista pyrkinyt luomaan poleemista rintamaa uuden ja vanhan liikkeen välille. Hänen mukaansa vanha liike on edelleen johtopaikalla sosiaalifoorumissa, vaikka uusi liike muodostaakin sen joukot. [...] Vanha liike nojautuu edelleenkin nationalistiseen vasemmistoon ja pönkittää valtiokeskeisiä demokratiamalleja. Uusi liike on taas leimallisesti kosmopoliitti, se pyrkii ylittämään kansallisen tavoitellessaan poikkikansallista demokratiaa. Todelliseksi vedenjakajaksi poikkikansallisen kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa saattaa muodostua juuri tämä rintamalinja."117

Viitteet


1"La mattina del 20 gennaio 1994". Centro Sociale Leoncavallon WWW-sivu. . 2.12.2002.
2"Changing the World (One Bridge At A Time)?". Peoples' Global Action -verkoston WWW-sivu. . 11.3.2003
3"Ampiainen ja elefantti". Suomen valkohaalarien WWW-sivu. http://www.ecn.org/valkohaalarit/suomi/ae.htm 3.3.2003.
4 Berger & Luckmanin 1994: 11-3, 78-88; Fairclough 2002: 28 ja Jokinen 1999: 128
5 Donati 1992: 137-142
6 Suoninen 1999: 21
7 Fiske 1998: 69-72
8 Kts. On Fire: The Battle of Genoa and the Anti-capitalist Movement, 2001.
9 Ibid.
10 AL 27.9.2000
11 HS 27.9.2000a
12 HS 27.9.2000a
13 Suoninen 1999: 18-9
14 Potter 1996b: 11 sit. Jokinen 1999: 129-130
15 Esimerkiksi HS 1.10.2000a ja AL 1.10.2000a
16 AL 27.9.2000, AL 28.9.2000, AL 29.9.2000, HS 27.9.2000a ja HS 1.10.2000b
17 AL 1.10.2000a, HS 1.1.2000a ja AL 28.9.2000
18 Jokinen & Juhila 1999: 68 ja Juhila 1999: 164-6
19 Hall 1989: 122-142
20 Vrt. Jokinen 1999: 141-44
21 HS 1.10.2000a
22 HS 27.9.2000b ja AL 27.9.2000b
23 "Gosudarstvennyi planovyi komitet". Komitea Neuvotoliitossa, joka oli vastuussa 5-vuotissuunitelmista.
24 AL 1.10.2000b
25 Jokinen 1999: 135
26 Donati 1992: 136-7
27 Aro 1999: 22-8
28 "Mitkä valkohaalarit?". Suomen valkohaalarien WWW-sivu. . 1.3.2002.
29 Judith Revel: "Kehot - Joskus ne tulevat takaisin". Suomen valkohaalarien WWW-sivu. . 1.3.2002.
30 mm. OH:n haastattelu 2.12.2002.
31 Gramsci 1979: 36-65
32 Donati 1992: 153
33 Maffesoli 1993: 24-8
34 Lappalainen & al. 1999: 12-4 ja Maffesoli 1993: 37-48
35 "Mitkä valkohaalarit?". Suomen valkohaalarien WWW-sivu. . 1.3.2002.
36 OH:n haastattelu 2.12.2002.
37 UK:n ja TS:n haastattelu 18.12.2002.
38 Lappalainen & al. 1999: 14-8
39 MT:n haastattelu 11.12.2002.
40 "Toisenlainen maailma on mahdollinen". Suomen Attacin perustavassa kokouksessa 20.5.2001 hyväksytty julistus. Suomen Attacin WWW-sivu. . 15.3.2003.
41 Vrt. Siisiäinen: 238-41
42 Foucault 2002: 120-1, 130 ja Juhila 1999: 171
43 HS 8.12.2002a
44 AL 7.12.2000a ja AL 8.12.2000
45 Jokinen & Juhila 1999: 67
46 HS 8.12.2000b
47 AL 7.12.2000b
48 Ilmonen 1998: 30
49 Siisiäinen 1998: 228
50 Megafoni 1/1999: 24
51 Jesús Cuevas-Masiosare y Ramírez: "Praga: El cuerpo como arma de la desobediencia civil". La Jornada Virtual. . 15.10.2000. Käännös AT.
52 Kundera 2002: 93
53 Kundera 2002: 338
54 Lappalainen & al. 1999: 14-6 ja Debord 1994
55 "Menneet tapahtumat: Göteborg". Suomen valkohaalarien WWW-sivu. . 20.3.2003.
56 AL 15.06.2001
57 HS 16.6.2001a
58 Kunelius 1997: 171-3
59 Jokinen 1999: 140-1
60 HS 19.6.2001a
61 HS 19.6.2001b
62 AL 26.6.2001
63 AL 15.7.2001
64 Kunelius 1997: 98-9, 171-3
65 Kunelius 1997: 121 ja Bauman 1997: 49-69
66 HS 19.6.2001c
67 "Jokainen meistä oli niiden kilpien takana - Valkohaalarit Göteborgin intifadassa". Vaikuttava tietotoimisto. . 5.1.2003.
68 vrt. Sulkunen 1998: 96
69 AL 20.6.2001 ja HS 20.6.2001;
70 "Ya Basta -verkoston tiedote koskien ministeri Itälän tapaamista". Suomen valkohaalarien WWW-sivu. . 5.1.2003.
71 AL 15.9.2001
72 Siisiäinen 1998: 236-7
73 Lappalainen & al. 1999: 14-8
74 "IMF:n ja Maailmanpankin lainaehtoihin liitettyjä sopimuksia joiden tarkoituksena on vakauttaa kehitysmaiden talouksia ja lisätä niiden vientituloja velanmaksukyvyn säilyttämiseksi. Ohjelmiin on yleensä kuulunut mm. valtionyhtiöiden yksityistämistä, viennin kehittämistä kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi sekä valtion menojen pienentämistä. ("Sanaselitykset". Globalisaatio.netin WWW-sivu. . 2.4.2003.)"
75 "Let's Bring to Prague the Grassroots Wind!". Associazione Ya basta! -Milano, WWW-sivu. . 5.1.2003. Käännös AT.
76 Melucci 1996: 229-242 ja AL 27.9.2000a.
77 Ilmonen 1998: 18.
78 Valkohaalariryhmiä oli myös esimerkiksi New Yorkissa, Meksiko Cityssä ja EU:n ulkopuolisessa Itä-Euroopassa.
79 Siisiäinen 1998: 223-4
80 Kyse on imperialististen sijaan nimenomaan imperiaalisesta vallasta. Imperialismillä tarkoitetaan vallan muotoa, jossa vahvemmat kansallisvaltiot harjoittivat valtaansa heikompien yli. Imperiaalinen valta puolestaan operoi kansallisvaltioiden rajat ylittävänä verkostona. Sen toimintalogiikkaan kuuluvat joustavuus ja hajauttamien, minkä johdosta se kykenee toimimaan huomattavasti tehokkaammin kuin keskusjohtoinen imperialismi. Esimerkiksi ylikansalliset yritykset toimivat imperiaalisesti, sillä niillä ei ole kotimaata eivätkä ne täten myöskään keskitä luomaansa vaurautta yhteen paikkaan. (Hardt & Negri 2001: 166-7)
81 "Jos tuulta kylvää niin myrskyä niittää". Vaikuttava tietotoimisto. . 23.12.2002.
82 "Sanakirja: immateriaalinen työ". Suomen valkohaalarien WWW-sivu. . 5.2.2003.
83 AL 23.7.2001a ja AL 20.7.2001
84 HS 21.7.2001
85 AL 22.7.2001a ja HS 22.7.2001
86 AL 21.7.2001
87 AL 22.7.2001a
88 AL 23.7.2001a
89 AL 20.7.2001
90 AL 23.7.2001b
91 Jokinen 1999: 143
92 AL 23.7.2001a
93 Bauman 1997: 191
94 AL 21.7.2001
95 HS 16.6.2001a
96 Bauman 1997: 184-6
97 Jokinen 1999: 142
98 AL 22.7.2001b ja Mills 1982: 14-5
99 Kallio 2001
100 Siisiäinen 1998: 238-40
101 Kallio 2001
102 Agamben 1995: 78-80
103 Ilmonen: 1998, 31 ja Donati 1992: 148-9
104 'Maki': "Tutti bianchi, tutti fantasmi". Barcelona Indebendent Media Center. . 13.3.2003. Käännös AT.
105 HS 13.4.2002
106 vrt. Juhila 1999: 168-9
107 vrt. Juhila 1999: 169-70
108 Bauman 1997: 62
109 AL 14.4.2002
110 Foucault 2002: 4-6
111 Fairclough 2002: 14
112 Ibid.: 165-6
113Ibid.: 238-241
114Foucault 2002: 136
115 Jokinen 1999: 144-5
116Ilmonen 1998: 15-16
117 Rönkkö, Mika: Globalisaatio: Myytti ja todellisuus. Taustakirjoitus Kepan toimintaympäristön analyysiin. Suomen ATTACin WWW-sivu. . 1.4.2003.

Aineisto

Aamulehti:

27.9.2000a. Prahassa pantiin hulinaksi. Talouskokoukset: Poliisi ja mielenosoittajat ottivat tiukasti yhteen IMF-tapaamisessa. Silvennoinen, Anu.
27.9.2000b. Vaclav Havel peräsi arvoremonttia. Reuters, AFP, DPA, AP. Ei kirjoittajaa.
28.9.2000. Prahan mellakat alkoivat laantua. Ei kirjoittajaa.
29.9.2000. Prahassa voittivat sekä rahamaailma että mielenosoittajat. Ei kirjoittajaa.
1.10.2000a. Repussa banderollit ja ensiapu-pakkaus. Valtonen, Anni.
1.10.2000b. Lisää globalisaatiota. Lillrank, Paul.
7.12.2000a. Sade piti mielenosoituksen tunnelmat rauhallisina. Mörttinen, Matti.
7.12.2000b. Mielenosoittajat nujakoivat Linnan edustalla. Ei kirjoittajaa.
8.12.2000. Mellakoissa sytytettiin pankkikin tuleen. Mörttinen, Matti.
15.6.2001. Poliisi torjui mielenosoittajat kovin ottein. Mörttinen, Matti.
20.6.2001. Poliisiministeri Ville Itälä kutsuu kansalaisjärjestöt neuvonpitoon. Heikka, Taneli.
26.6.2001. Göteborgissa olleet harkitsevat ryhmäkannetta. Ellilä, Tiina.
15.7.2001. Suhde väkivaltaan erottaa sukupolvet. Heikka, Taneli.
19.7.2001. Bushin ohjussuunnitelma nousemassa Genovan kokouksen pääaiheeksi. A, AP, AFP, Reutets. Ei kirjoittajaa.
20.7.2001. Huippukokousjohtajat kokoontuivat lähes sotatilan vallitessa. Asikainen, Kari.
21.7.2001. Kokousväkivalta vaati uhrin. Lepistö, Perttu.
22.7.2001a. Väkivaltaiset mielenosoittajat varastivat jälleen huomion. Lepistö, Perttu.
22.7.2001b. Kioto ei saanut tuke Genovasta. Asikainen, Kari.
23.7.2001a. Bush ja Putin tarjoilivat parhaat palat Genovassa. Asikainen, Kari.
23.7.2001b. Poliisi haki väkivaltaisia anarkisteja kovin ottein. Lepistö, Pertti.
15.9.2001. Kansalaisjärjestöt kytkivät iskut ja globaalin epäoikeudenmukaisuuden. Heikka, Taneli.
14.4.2002. Onko väkivaltaisia valkohaalareita Tampereella? Aisla, Tiina.

Helsingin Sanomat:

27.9.2000a. Prahan protestit repesivät mellakaksi. IMF:n kokouksen osaanottajat jäivät jumiin kongressikeskukseen. Isotalus, Päivä & Partanen, Anu.
27.9.2000b. IMF:n Köhler vaatii rikkaita maita avaamaan markkinansa. Isotalus, Päivi.
1.10.2000a. Prahan kautta parempaan maailmaan. Suomalaiset aktivistit järkyttyivät mellakoista, mutta uskovat yhä asiaansa. Partanen, Anu.
1.10.2000b. Suomessa ei paljon protestoida. Snellman, Saska.
8.12.2000a. EU-johtajat mellakoiden ja kyynelkaasun läpi huippukokoukseen. Karismo, Anna & Yrjämä-Rantinoja, Tellervo.
8.12.2000b. Mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa Linnan edessä. Lähdemäki, Ari.
16.6.2001a. Mellakoissa ammuttiin - useita sairaalaan. Pugin, Leo.
19.6.2001a. Ruotsi hakee syyllisiä mellakoihin. Pugin, Leo.
19.6.2001b. "Poliisi hyökkäsi ja juoksimme pakoon" Niinivaara, Susanna.
19.6.2001c. Bryssel kauhistui. Poliisi valmistautuu jo pahimpaan. Karismo, Anna.
20.6.2001. Itälä haluaa keskustella kansalaisjärjestöjen kanssa mellakoista. Koistinen, Olavi.
21.7.2001. Mellakat yltyivät yhteenotoiksi. Nikunen, Kaarina.
13.4.2002. Radikaalit mielenosoittajat harjoitelleet mellakointia Suomessa. Arolainen, Teuvo.

Lehdet:

Kallio, Kalle (2001) Väkivallaton mellakka? Rauhanpiippu 2001.
Megafoni (1/1999) Näkymättömiä kansalaisia ja itsehallittuja sosiaalikeskuksia. Megafoni #1, 21-25.

Levyt:

"Lujempaa!" levyltä: Seremoniamestari (2001) Sanasta miestä. Ranka Recordings / Spinefarm.

Haastattelut:

UK:n ja TS:n haastattelu 18.12.2002. Nauha, Antti Tietäväinen.
OH:n haastattelu 2.12.2002. Muistio, Antti Tietäväinen.
MT:n haastattelu 11.12.2002. Nauha, Antti Tietäväinen.
MS:n haastattelu 11.12.2002. Nauha, Antti Tietäväinen.
TT:n haastattelu 13.3.2003. Nauha ja muistio, Antti Tietäväinen.
JP:n haastattelu 13.3.2003. Nauha ja muistio, Antti Tietäväinen.

Www-sivut:

Associazione Ya basta! -Milano, WWW-sivusto.
Barcelona Indebendent Media Center. Globalisaatio.net -WWW-sivusto.
Centro Sociale Leoncavallo, WWW-sivusto. .
La Jornada virtual. .
Peoples' Global Action -verkoston WWW-sivusto. .
Suomen Attacin WWW-sivusto.
Suomen valkohaalarien WWW-sivusto.
Vaikuttava tietotoimisto.

Kirjallisuus

Agamben, Giorgio (1995) Tuleva yhteisö. Gaudeamus, Tampere.
Aro, Jari (1999) Sosiologia ja kielenkäyttö - Retoriikka, narratiivi ja metafora. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Taju, Tampere.
Bauman, Zygmunt (1997) Sosiologinen ajattelu. Vastapaino, Tampere.
Berger, Peter L & Luckman, Thomas (1994) Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Gaudeamus, Helsinki.
Debord, Guy (1994) The Society of Spectacle. Zone Books, New York.
Donati, Paolo (1992) Political Discourse Analysis. Teoksessa Diani, Mario &
Eyerman, Ron : Studying Collective Action. SAGE Publications Ltd, London.
Fairclough, Norman (2002) Kuinka media puhuu. Vastapaino, Tampere.
Fiske, John (1998) Merkkien kieli. Johdatus viestinnän tutkimiseen. Vastapaino, Tampere.
Foucault, Michel (2002) The Archeology of Knowledge. Routledge, London.
Gramsci, Antonio (1979) Vankilavihkot. Kansankulttuuri OY, Helsinki.
Hall, Stuart (1999) Identiteetti. Vastapaino, Tampere.
Hardt, Michael & Negri, Antonio (2001) Empire. Harvard University press, London.
Ilmonen, Kaj (1998) Uudet ja vanhat yhteiskunnalliset liikkeet. Teoksessa Ilmonen, Kaj & Siisiäinen, Matti: Uudet ja vanhat liikkeet. Vastapaino, Tampere.
Jokinen, Arja (1999) Vakuuttelevan ja suostuttelevan retoriikan analysoiminen. Teoksessa: Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero: Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino, Tampere.
Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi (1999) Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kartta. Teoksessa: Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero : Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino, Tampere.
Juhila, Kirsi (1999) Kulttuurin jatkuvasti rakentuvat kentät. Teoksessa: Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero : Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino, Tampere.
Kundera, Milan (2002) Olemisen sietämätön keveys. WSOY, Helsinki. Käännös Kirsti Siraste.
Kunelius, Risto (1997) Viestinnän vallassa. WSOY, Helsinki.
Lappalainen, Pertti & al. (1999) Tyyli politiikan ytimessä - johdattelua aiheeseen. Teoksessa Lappalainen, Pertti (toim.) : Tyylikästä kansalaisaktiivisuutta. Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen julkaisuja 11/1999. Tampereen yliopistopaino, Tampere.
Maffesoli, Michel (1993) Maailman mieli - Yhteisöllisen tyylin muodoista. Gaudeamus, Helsinki.
Melucci, Alberto (1996) Challenging Codes - Collective Action in the Information Age. Cambridge University press, Cambridge.
Mills, C. Wright (1982) Sosiologinen mielikuvitus. Gaudeamus, Helsinki. On Fire: The Battle of Genoa and the Anti-capitalist Movement. By various authors. One-Off Press, London: 2001
Siisiäinen, Matti (1998) Uusien ja vanhojen liikkeiden keinovalikoimat. Teoksessa Ilmonen, Kaj & Siisiäinen, Matti: Uudet ja vanhat liikkeet. Vastapaino, Tampere.
Sulkunen, Pekka (1998) Johdatus sosiologiaan. WSOY, Helsinki.
Suoninen, Eero (1999) Näkökulma sosiaalisen todellisuuden rakentamiseen. Teoksessa Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero: Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino, Tampere.

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.