Anja Snellman: Saanko esitellä? ”Kannabis tulisi laillistaa Suomessa!”

Anja Snellman: Hamppu on perinteinen viljelyskasvi, jota on käytetty tuhansia vuosia muun muassa energian lähteenä, öljyinä ja kuituina. Eräissä hamppulajikkeissa on runsaasti huumaavia ainesosia, joten hamppua voidaan käyttää myös huumaamistarkoituksessa ja lääkkeenomaisesti. Hampun kasvattaminen muuhun kuin päihdekäyttöön on Suomessa sallittua.

Anja Snellman: Tänä iltana puhumme hampusta ja kysymme mitä seurauksia siitä jalostetun kannabiksen kasvatuksen ja yksityiskäytön laillistamisesta olisi. Te katsojat voitte jälleen ottaa osaa keskusteluun lähettämällä tekstiviestejä ja tweettejä ruudussa näkyviin numeroihin. Kysymyksiä, kommentteja, omia tuntemuksia ja kokemuksia, ottakaa kantaa. Molemmat vieraani ovat jälleen tuoneet mukanaan lempituolinsa ja tähän toiselle tuolille istahtaa kohta Irti Huumeista ry:n Jukka Riipinen, joka suhtautuu jyrkästi kaikkiin huumausaineisiin. Ja kerrotaan katsojille heti alkuun että kun puhumme rohdoskasvi hampusta, puhumme samalla kannabiksesta eli hasiksesta, jolla on sekä huumaavia että lääkinnällisiä vaikutuksia. Ihan ensiksi, saanko esitellä: hampunkasvattaja Timo Haara. Kertoisitko ihan ensimmäiseksi, miksi tämä tuoli?

Timo Haara: Hei, Anja. Tosiaan, tämä tuli tänään Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksesta, sieltä kierrätyskeskuksesta kävin noutamassa ja mielestäni sopii tähän aiheeseen kun kannabiksen yhteydessä monta kertaa on puhe myös kannabiksen polttamisesta ja tässähän onkin sitten meillä keskustelun aihe tämä kannabiksen polttaminen, yksi niistä aiheista.

Anja Snellman: No, sulla on tämmönen jännä tausta et sä olet siis kasvattanut hamppua Suomessa ja Virossa ja parhaimmillaan sulla oli Keiteleellä parinkin hehtaarin hampputila. Ja eikä tässä vielä kaikki, sä oot myös hampunkasvattaja useammassa polvessa, kerrotko tästä vähän, opettiko isä tai vaari?

Timo Haara: Tämä on Keiteleellä ollut sukuni yksi tämmöinen yhteisen hyödyn antaja. Sukuni on tunnettua hampunkasvattajasukua ollut ja satojen vuosien ajan kasvattaneet hamppua yhteiseksi hyödyksi.

Anja Snellman: No miten sä opit itse sitä, saitko siis ihan kädestä pitäen oppia tässä?

Timo Haara: Mummoni muun muassa minulle kertoi kun olin pieni poika vasta, että sukusi on kasvattanut hamppua.

Anja Snellman: No miten hamppu soveltuu viljelyskasvina Suomeen, eiks täällä oo vähän kylmä?

Timo Haara: Hamppu soveltuu erinomaisesti jos kasvi jalostetaan takaisin tänne pohjoisiin olosuhteisiin. On vaikeaa tällä hetkellä alkuperäisiä suomalaisia lajikkeita käyttää, koska nämä siemenpankkeihin säilötyt hampunsiemenet eivät ole lähteneet enää itämään ja nämä alkuperäislajikkeet ovat tuhoutuneet hamppuvainon vuoksi. Mutta on olemassa lajikkeita joiden on osoitettu olevan hyvinkin vastustuskykyisiä Suomen karulle ilmastolle.

Anja Snellman: Onko hampunkasvattajia paljon ollut teidän sukunne ohella Suomessa?

Timo Haara: Lähestulkoon jokaisella kylällä ja jokaisessa kaupungissa on varmasti ollut. Missä on vaan ollut peltopinta-alaa ja missä on ollut tarvetta köysille, kankaille, rohdoksille, lääkkeille, kaikille hampusta saataville tuotteille.

Anja Snellman: Eli se on ollut ihan yleistä?

Timo Haara: Kyllä.

Anja Snellman: No, mihin kaikkeen sitten, sä mainitsit jo muutaman, mut mihin kaikkeen hamppukasvia voidaan käyttää?

Timo Haara: Hampusta voidaan valmistaa tuhansia ympäristöystävällisiä tuotteita. Aina biopolttoaineesta - kaikkeen. Siis, biomuovia, jopa auton koreja, kokonaisia. Hamppu voi tuottaa ensiluokkaista biobensiiniä jopa kaksituhatta litraa hehtaarilta. Hamppu on kaikkien bioenergiakasvien ylivoimainen ykkönen.

Anja Snellman: No mihin sä olet käyttänyt hampppua?

Timo Haara: No, en ole oikeastaan vielä päässyt kovin paljoa sitä käyttämään, että aikomukseni on ryhtyä monella eri tavalla tuotteistamaan kasvia ja esimerkiksi tämmöisenä ihovoiteena, öljynä, sitä voidaan käyttää. Tästähän on Kuopion yliopistossa jo tehty vuosia sitten tutkimus, jossa on osoitettu hampusta saatavan öljyn olevan tehokkain tunnettu hoito muun muassa atooppisen ihon hoitoon.

Anja Snellman: Niin varmasti, aika moni nainen tietää mitä sieltä Body Shopistakin voi hakea.

Timo Haara: Kyllä.

Anja Snellman: Mutta minkälaista, sä siis olet viljellyt hamppua Suomessa ja Virossa. Minkä tyyppistä hamppua se on ollut?

Timo Haara: Se on kohtalaisen matalan thc-pitoisuuden omaavaa cannabis sativaa, joka näyttää hyvin pärjäävän näissä alkeellisissa oloissa. Että, hyvin satoisa kasvi ja tämän kasvin biomassatuotto uskoisin että pärjää erinomaisesti kaikissa vertailuissa.

Anja Snellman: No, miten pitkän ajan se vaatii tää hamppu kasvaakseen? Että kun se pistetään maahan niin mitä sitten tapahtuu? Kuinka kauan pitää odottaa et sieltä nousee nää kauniit lehdet?

Timo Haara: Hampusta voidaan noin kolmessa kuukaudessa saada sato. Että, tässä yhteydessähän jos esimerkiksi vertaillaan puuselluloosaa ja hampun selluloosaa niin tuotto on nelinkertainen samassa ajassa kuin esimerkiksi mäntymetsällä.

Anja Snellman: Oisko mahdollista Suomessa saada kaksi satoa?

Timo Haara: Kyllä se on mahdollista.

Anja Snellman: Eli jos on hyvä kesä?

Timo Haara: Kyllä ja jos päästään roudankestoisella lajikkeella tarpeeksi aikaisiin kylvöihin.

Anja Snellman: No, miten sitten kun nä on aika tarkkoja nää niin kun mainitsit jo nää thc-pitoisuudet et sä oot itse joutunut virkavallan kanssa jo useampaan otteeseen tekemisiin. Ja sulla on tä, pariks vuodeks sut on tuomittu ehdottomaan vankeuteen ja, siitä että olet kasvattanut kannabista huumausaineena käytettäväksi. Miten vaikeeta tää nyt sitten on kasvattaa täällä?

Timo Haara: Niin siis, tuota, olen sitä ensisijaisesti lähinnä kasvattanut bioenergiaksi, kuidun ja öljyn raaka-aineeksi ja sitten lääkkeen raaka-aineeksi ja aikomukseni ei ole ollut ryhtyä konsentroimaan, tiivistämään sitä thc-pitoisuutta ennen kuin siihen on asianmukainen lupa, jonka korostaisin että voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti aion sitten hakea kun on sen aika.

Anja Snellman: Eli se on sun tähtäimessäs?

Timo Haara: Kyllä, yksi tähtäimeni on tämä lääkeraaka-ainetuotanto kansainvälisille suurille lääketehtaille, että tehdään kompromissi myös siihen suuntaan sitten.

Anja Snellman: No, kun on nää sun tilukses jotka sulla oli Suomessa niin, poliisi arvioi silloin, ja se perustui ilmeisesti johonkin Euroopan poliisijärjestön yleisiin arviointeihin, että sun tiluksen, niinku hamppupeltosi arvo on ollu periaattees niinku kannabiksen katukaupassa kahdeksankytkaks miljoonaa euroa.

Timo Haara: Joo, kyllä näin. Hieman alle kahdeksankymmentäkolme miljoonaa on tämä 1,7 hehtaaria jo yksistään tuottanut, että sittenhän oli aikaisempana vuonna tämä kahden hehtaarin viljelmä.

Anja Snellman: Eli tota tää, tää on hurja summa, että vois ajatella että jos tällä tavalla haluais leipänsä ansaita niin se olis aika tuottoisaa.

Timo Haara: Puhutaan samalla myös mahdollisesta lääkkeestä eikä vaan huumausaineesta.

Anja Snellman: Mutta mistä sulla sitten tää tuomio tuli? Tai tuomiot?

Timo Haara: No, tuomio tuli huumausainerikoksesta, että nythän on korkein oikeus keskeyttänyt tämän tuomion täytäntöönpanon, että lakiin on kirjattu kohta jossa on tuotu esille, että mikäli rikollinen toiminta on vaarassa jatkua, täyttää se jo vangitsemisen perusedellytykset, eli korkein oikeus on jo linjannut tätä asiaa, että saattaa olla, että toimintani on ollutkin pääsääntöisesti hyvinkin laillista.

Anja Snellman: No, mitä tällä hetkellä gramma kannabista maksaa katukaupassa?

Timo Haara: Katukaupassa, päihdekäyttöön soveltuva kannabis maksaa noin kymmenestä kahteenkymmeneen euroon, todennäköisesti.

Anja Snellman: Gramma?

Timo Haara: Joo, kyllä.

Anja Snellman: No, mistä se tulee se kannabis mitä tuolla kadulla liikkuu?

Timo Haara: Se tulee luvattomista kotikasvattamoista tai ammattimaisesti tuotetusta, tämmösistä laittomista kasvattamoista, joita on yllättävän paljon, että tästähän on poliisi myös tehnyt tutkimuksia.

Anja Snellman: Mut mistä päin maailmaa?

Timo Haara: Kyllä näitä on Suomessa, Suomen markkinoille on huomattavia määriä näitä kasvattamoita.

Anja Snellman: Eli siis, se käsitys kun ajatellaan, että se tulee jostain ulkomailta tai tuolta itärajan takaa niin se ei pidä paikkaansa?

Timo Haara: Lähinnä tätä hasiksen nimellä kulkevaa tuotetta tuodaan sitten muualta, Venäjältä ja ehkä Viron kautta.

Anja Snellman: No, sä menetit nää sun Suomen tilukset ja nyt sulla on hamppuviljelmiä tai viljelmä, onks sulla useampia?

Timo Haara: Joo, useampia palstoja.

Anja Snellman: Virossa.

Timo Haara: Kyllä.

Anja Snellman: Miten se sitten se viljelytoiminta poikkeaa siitä kun mitä se oli Suomessa?

Timo Haara: Tuo on kyllä tavallaan hauska kysymys, et se poikkeaa ihan täysin siitä mitä se on Suomessa, et ensinnäkään minua ei kuukausiksi ole missään vaiheessa siellä edes ehdotettu vangittavaksi ja kaikki ihmiset ovat siellä tukeneet ja kannustaneet minua, olleet minulle hyvin ystävällisiä ja kuten juuri Eestin televisiossa sanoinkin, että olen erittäin kiitollinen ja otettu siitä, että olen saanut näin hyvän vastaanoton, että se on ollut kyllä ihan jotain muuta kun alkuvaiheen taival täällä Suomessa.

Anja Snellman: Mistä sä sitten keksit lähteä sinne Viroon? Suositeltiinko sulle sitä?

Timo Haara: No, kyllä se lähinnä on ihan sen vuoksi, että haluan tätä toimintaa jatkaa ja siellä pystyn helpommin suurtuotantoon, että olen solmimassa, aikeissa solmia tämmöistä kuudensadan hehtaarin aiesopimusta kannabistuotannosta.

Anja Snellman: Eli mitä sä teet sillä Viron hamppusadolla minkä sä saat?

Timo Haara: Tätä kasvatetaan kuidun, öljyn ja bioenergian raaka-aineeksi sekä mahdollisen lääkkeen raaka-aineeksi, mutta tietenkin sitten pitoisuudet ovat sen verran alhaiset kokonaismassassa, että tätä ei laittomaan käyttöön oikeastaan pysty käyttämään ilman hyvin suuria toimenpiteitä, et tarvitaan teolliset prosessit siihen konsentrointiin ja siinä vaiheessa kun sitä on aikomus lähteä tekemään niin sitten on asianmukaiset luvat siihen.

Anja Snellman: Millä sä rahotat tämän kaiken? Eihän se ihan ilmasta ole kasvattaa.

Timo Haara: Keräsin tähän projektiin tietyn tämmösen rahaston joka nyt on sitten loppunut kyllä.

Anja Snellman: Voitsä kertoa vähän tarkemmin et minkälainen rahasto se on?

Timo Haara: Minulla oli muutaman tuhannen euron tämmönen resurssi siihen ja se on nyt sitten loppunut, mutta toisaalta yhteiskunnallehan tästä nyt on tullut jo luotettavan tiedon mukaan yli miljoonan euron kulut tutkintojen muodossa.

Anja Snellman: Entäs EU? Miten EU tukee ja tukeeko EU hampunviljelyä?

Timo Haara: Euroopan Unioni kannustaa ja tukee hampunviljelyä, mutta se lähinnä tapahtuu tähän pelkkään kuitutuotantoon ja öljyhampun siementen tuotanto on hyvin vaikeaa tämän EU:n tukirajan mukaisesti, et se on laitettu hyvin alas, 0,2 ja sitten täällä meillä pohjoisissa olosuhteissa on hyvin vaikeaa edes saavuttaa tätä rajaa saati jos tuottaisin sitten lääkkeen raaka-ainetta niin pitoisuudet tietysti olisi tuotannollisestikin hyvä olla hieman korkeammat.

Anja Snellman: Sä oot sanonut että sä protestoit tällä kansalaistottelemattomuudellas nykyistä lainsäädäntöä eli mihin sä siis ihan pohjimmiltaan pyrit tällä omalla hampunviljelylläsi?

Timo Haara: Pyrin omalla esimerkilläni tuomaan esille tämän nykyisen lainsäädännön soveltamisen hankaluudet eli pääsääntöisesti poliisi kannabisviljelmiä tai peltoja tai kasvattamoita tavatessaan lähtee lähtökohtaisesti aina epäilemään kasvattajaa huumausainerikoksesta tai riippuen kasvatettavien kasvien määrästä, törkeästä huumausainerikoksesta. Ja tämän olen nyt tuonutkin esille, että minuahan pidettiin muun muassa kolmekymmentäyksi vuorokautta heti ensimmäisellä kasvatuskerralla vangittuna ja tämä osoitti sen, että kun poliisi tutki tätä törkeänä huumausainerikoksena niin tässä ei heillä ollut muuta näkemystä asiaan. Hampunkasvattajalla voi olla myös muita motiiveja.

Anja Snellman: Sä oot todennu jossakin, että, tai oikeastaan ehdottanu ihan vakavissas, että hampusta pitäs tehdä uus vientituote Suomelle ja vois heittää vaikka että hampusta uus Nokia.

Timo Haara: No näin olen sanonut, kyllä pitää paikkaansa.

Anja Snellman: Ja tota, hampusta ratkaisu lamaan. Kerro tästä vähän enemmän, miten se tapahtuis?

Timo Haara: Jos katsomme historiaan niin oikeastaan kaikki sivistys ja hyvinvointi on tuhansien vuosien aikana perustunut hampulle.

Anja Snellman: Kaikki sivistys? Puhutko nyt Suomesta?

Timo Haara: No, kansainvälisesti, ympäri maailman. Merenkäynti, kaupankäynti, jopa kangas- ja kutomoteollisuus olivat merkittävä alku teolliselle vallankumoukselle ja tunnetuimmat ja lujimmat kankaat ovat olleet hamppukankaita.

Anja Snellman: Eli sä perustelet tällä siis, ikään kuin tämmösellä talous- ja sosiaalihistorialla sitä.

Timo Haara: Kyllä vanha konsti on aina parempi kuin pussillinen uusia tai ainakin monta kertaa näin voi olla.

Anja Snellman: Mistä sä oot saanut kaiken tän tiedon hampusta? Oletksä lukenu siis paitsi että sulla on tää perimä tai sukusi on sitä tehnyt mut ootsä lukenu kuinka paljon?

Timo Haara: Olen pyrkinyt keräämään kaiken saatavilla olevan tiedon jonka pystyn omaksumaan. Olen tätä vuosituhannen vaihteesta alkaen valmistellut, että kun on sopiva hetki niin aion tällä sitten niin sanotusti räväyttää ja kokenut, että jonkun pitäisi tähän asiaan puuttua, koska itse koen oman taustani ja sukuhistoriani vuoksikin, että kysymyksessä on yksi suurimmista valheista ja vääryyksistä yhteiskunnassa joka pitäisi ehdottomasti oikaista.

Anja Snellman: No mutta, et voi tietysti olla ottamatta kantaa kannabiksen käyttöön nautintoaineena eli huumeena. Mitä ajattelet siitä?

Timo Haara: Ajattelen sitä, että voitaisiin tavallaan tuoda tämmöinen korvaushoito suurempia haittoja aiheuttaville päihteille ja olen saanutkin kymmenittäin yhteydenottoja joissa ihmiset ovat kertoneet saaneensa kannabiksesta avun pahempiin päihderiippuvuuksiin. Ja jos Euroopan Unioni on tutkinut, että tämä on päihteenäkin käytettynä lievempihaittainen kuin esimerkiksi alkoholi tai nikotiinitupakka niin tässähän olisi juuri tämä korvaushoitopotentiaali silloin osoitettavissa, että käytetään kannabista esimerkiksi alkoholikorvaushoitoihin.

Anja Snellman: No mitä mieltä oot sitten tämmösestä porttiteoriasta, että kannabiksesta mennään pidemmälle ja pidemmälle?

Timo Haara: Porttiteoria on osoitettu toimimattomaksi ja siirtyisin enemmänkin tämmöisen porrasteorian kannattajaksi, että porras portaalta voidaan mennä tavallaan joko ylös tai alaspäin ja kannabis voi olla auttajana kumpaankin suuntaan, että kannabiksen avulla voidaan myös nousta paremman elämänlaadun pariin.

Anja Snellman: Mutta toki siis jos katsot ympärilles tai tällä hetkellä maailmaa niin porrasteoria kuulostaa aika kauniilta teorialta, et haluat ajatella ilmeisesti positiivisesti. Lakasetko sä ne ongelmat ikään kuin sitten maton alle?

Timo Haara: Ei, olen objektiivinen, objektiivinen ja kylmän laskelmoiva tässä, en koe minkäänlaisia tuntemuksia tämän asian suhteen.

Anja Snellman: Eli sä rinnastat kannabiksen ja alkoholin. Miten sä vertaisit niitä huumausaineina?

Timo Haara: Kannabis lievähaittaisempana ja ei-maksatoksisena soveltuisi hyvin alkoholistien korvaushoidoksi ja tähänhän olen syyllistynytkin, että olen pienen määrän yli huumausaineena pidettävää, niin kuin pitoisuudeltaan omaavaa kannabista antanut sitten siinä kasvatusalueeni läheisyydessä olevan tuota niin, tämmöisen päihdepuolen potilaille, olen sitten pienen määrän luovuttanut. Tästähän minulle pieni tuomio kuuluisikin, kolmensadanseitsemänkymmenenviiden kannabisgramman luovuttamisesta.

Anja Snellman: Sä tunnustit sen nyt tässä?

Timo Haara: Kyllä mä olen sen kertonut jo aikaisemmin.

Anja Snellman: Okei. Mikä on sun teorias lyhyesti tähän loppuun vielä, että miksi kannabiksen yksityiskäyttö on meillä Suomessa kiellettyä?

Timo Haara: Ehkä se on tämä demonisointi ja sitten tässähän on poliittiset perusteet, on tuotu monta kertaa esille ja sitten tämmöinen hieman epämääräisin tavallaan perustein toteutettu kieltolaki jonka oli kolikkoarpa ratkaissut vuonna seitsemänkymmentäkaksiko tämä nyt oli ja siinähän ei ole täyskieltoa saavutettu. Näkisin, että sillä on tämmöisiä poliittisia perusteita ja siinä on kilpaileva teollisuus, petrokemian teollisuus, muoviteollisuus, tämmöiset asiat voi olla takana.

Anja Snellman: Näin totesi Timo ja nyt me mennään mainoskatkolle ja kohta tohon toiseen tuoliin istahtaa huumeita vastustava Jukka Riipinen. Nähdään ihan kohta.

Anja Snellman: Tervetuloa takaisin suoraan lähetykseen jossa tänä iltana puhumme hampusta ja kannabiksen laillistamisesta Suomessa. Te katsojat voitte ottaa osaa tähän meidän keskusteluun lähettämällä tekstiviestejä ja tweettejä ruudussa näkyviin numeroihin. Kysymyksiä, kommentteja, omia kokemuksia ja tuntemuksia, me palaamme niihin teidän viesteihinne sitten ohjelman loppupuolella. Ja tässä vaiheessa tervetuloa Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Jukka Riipinen.

Jukka Riipinen: Hyvä Anja, meni oikein, kiitos.

Anja Snellman: Nyt meni oikein. Kerrotko tän tuomasi tuolin tarinan ihan alkuun?

Jukka Riipinen: No tämä tarina on sellainen, että tämä oli lähinnä ulko-ovea, nimittäin olisin halunnut tuoda lempituolini joka on semmoinen iso punainen Natuzzi, josta saa jalat näin, mutta kun se olisi pitänyt tuoda yläkerran ikkunasta nosturilla niin tietty tais loppua rahat, joten otin tämän sitten mukaan.

Anja Snellman: Miksi se olisi ollut lempituoli?

Jukka Riipinen: Siinä on mukava istua, mä vietän siinä varmaan kolme tuntia päivässä aikaa. Siinä on mukava olla, siinä on hyvä tuki ja siinä rentoutuu.

Anja Snellman: Mitä sä ajattelit kun kuuntelit äsken hampunviljelijä Timo Haaran puheita tässä?

Jukka Riipinen: Siellä oli paljon asiaa ja sitten tietysti joitakin sellaisia asioita liittyen kannabikseen jotka meidän yhdistyksessä jokapäiväsenä murheena näkyvät perheissä ja vanhempien ja myöskin huumeriippuvuuteen sairastumassa olevien tai jo sairastuneiden näkövinkkelistä.

Anja Snellman: Eli sä katselet asiaa vähän toiselta puolelta?

Jukka Riipinen: Minä katselen. (loppu epäselvää)

Anja Snellman: Järjestö jossa sä siis toimit on Irti Huumeista ry ja senhän perustivat lastensa huumeidenkäytöstä huolestuneet vanhemmat jo kakskytviis vuotta sitten.

Jukka Riipinen: ’84 eli kakskytseitsemän vuotta sitten.

Anja Snellman: Kakskytseitsemän vuotta sitten. Mikä sinut sai lähtemään mukaan tähän?

Jukka Riipinen: Aikanaan 90-luvulla kun hain apua itselleni tähän huumeriippuvuuteen, siihen ymmärrykseen, niin Irti Huumeista ry oli ainoa paikka jossa tämä riippuvuus todella ymmärrettiin. Silloin mä tutkin jokaikisen tutkimuksen läpi, mulla oli hätä ja jokaikisessä tutkimuksessa todettiin että kannabis ei aiheuta riippuvuutta, se on täysin vaaraton käyttäjälleen, ei aiheuta mielenterveysongelmia ja kun mä selkeästi näin että tämä ei ole totta.

Anja Snellman: Anteeks, mä tässä kysyn vielä että haitko itsellesi, voitko täsmentää, vai läheisellesi?

Jukka Riipinen: No sillä nyt ei kovin paljon oo merkitystä, että läheinen tai itse, en itselleni hakenut.

Anja Snellman: Okei.

Jukka Riipinen: Ja silloin Irti Huumeista ry nimenomaan kokemusperäisen ymmärryksen ja osaamisen kautta pelasti minut elämälle ja sen takia mä nyt olen myös tässä.

Anja Snellman: Eli silloin oli paljon, paljon vaikeempi löytää tietoa, tukea?

Jukka Riipinen: Kyllä, ne tutkimukset joihin ilmeisesti Timokin tuossa viittasi niin nehän pääsääntöisesti kertovat ettei täst oo mitään haittaa tästä kannabiksesta ja kuitenkin selkeesti oli näköpiirissä että näin ei ole niin jossain täytyy olla mätää.

Anja Snellman: Te ootte, siis Irti Huumeista ry on, tukiverkosto ennen kaikkea huumeidenkäyttäjien läheisille ja teillä on päivystävä puhelin, se on oleellinen osa teidän toimintaa.

Jukka Riipinen: Kyllä vaan.

Anja Snellman: Ja mikäli olen oikein ymmärtänyt, nää soittomäärät teidän palveleviin puhelimiin on tuplaantuneet viimeisen vuoden sisällä.

Jukka Riipinen: Pitää paikkansa. Viime vuonna erilaisia interventioita, transaktioita oli noin 4500 joista noin 55 % käsitteli kannabista. Ja nyt sitten elokuun loppuun mennessä niin sama määrä pelkästään kannabiksesta oli jo tullut sisään puheluita ja se varmasti kertoo siitä, että vanhemmat, läheiset ovat huolestuneita omien lapsiensa käytöstä ja kokeilusta ja etenkin siitä miten se näkyy heidän jokapäiväisessä elämässä.

Anja Snellman: No minkälaisiin asioihin nää soitot liittyy? Kerro vähän konkreettisesti.

Jukka Riipinen: Ne on yleensä kriisipuheluita, jostain syystä.

Anja Snellman: Onks ne viikonloppusin useimmiten vai?

Jukka Riipinen: Ei, kyllä niitä tulee, maanantai on ehkä kiireisin päivä mutta tasaisesti läpi viikon vanhemmat soittaa ja kertoo että tilanne on tää että oman lapsen elämänhallinta on karannut käsistä, koulu ei kiinnosta, työpaikka ei kiinnosta, alkaa olla mielenterveysongelmia, ahdistuneisuutta, levottomuutta, tämäntyyppisiä asioita. Sitten aika usein on se, että he ovat löytäneet lapsensa vaatteista tai harkkakassista kannabista ja sitten kyselevät että mikä tämä on ja me sitten kerromme että mitä se saattais olla.

Anja Snellman: Mitä sitten tapahtuu?

Jukka Riipinen: No sitten yleensä tapahtuu se, että vanhemmat ovat tyytyväisiä kun ovat saaneet tietoa. Me kerromme heille, että jos tarvitsette lisäapua ja tukea, soittakaa uudestaan tai sitten ottakaa yhteyttä meihin, tulkaa vertaistukiryhmään, jossa saatte lisää ymmärrystä, apua ja tietoa siitä miten pitäisi toimia että vanhemmat eivät omalla käyttäytymisellään mahdollistaisi lapsensa huumeidenkäytön jatkumista.

Anja Snellman: Kuinka paljon näistä soitoista, puheluista on sit, liittyy ikään ku rankempiin huumeisiin?

Jukka Riipinen: Kyllä niitäkin on, mut nyt tällä hetkellä se trendi on aivan selkeesti, että tota, lapset ja nuoret ja nuoret aikuiset, 14-18-, 19-vuotiaat jotka ovat tämän maan toivo niin kuin aina sanotaan niin siellä nimenomaan se kokeilu on yleistä ja myöskin käyttö.

Anja Snellman: Te ootte, siis te ja muutama muukin taho on tehnyt tätä 27 vuotta jo tätä valistustyötä. Samaan aikaan sitten kuullaan tämmösiä uutisia että nuorten huumekokeilut vaan lisääntyy. Mistä se johtuu? Oisko sulla selitystä?

Jukka Riipinen: Tuota, sarkastisesti vois sanoa, että olemme epäonnistuneet, olemme tehneet paljon töitä ja käyttö ja kokeilu sen kuin kasvaa. Nuorten asenteet huumausaineita ja etenkin kannabista kohtaan ovat löysentyneet todella paljon. Prosenttimäärät on noin tuplaantuneet kaks vuotta sitten tehtyyn kouluterveyskyselyyn joka on se virallinen tilasto jonka THL tekee. Ja kyllä mun mielestä yhtenä syynä on se, että piirit ja henkilöt ja jopa yhdistykset jotka tätä kannabista pitävät vaarattomana niin kylvävät meidän nuorisoon sellasta siementä, et tästä ei oo mitään haittaa eikä mitään vaaraa.

Anja Snellman: Mitä ne piirit on? Vai puhuitko mediasta vai?

Jukka Riipinen: Henkilöitä, yhdistyksiä, jotka suhtautuvat positiivisesti kannabikseen.

Anja Snellman: Nimeä joku.

Jukka Riipinen: No esimerkiksi kannabisyhdistys on Suomessa tällainen joka tätä viestiä levittää, et siitä ei ole mitään haittaa.

Anja Snellman: Mut kannabisyhdistys tuskin tarjoaa nuorille huumeita?

Jukka Riipinen: En mä niin väittänytkään. Kysymys on asenteesta. Niin kuin tiedät Anja, niin asenne on se, joka muokkaa meidän käyttäytymistä ja toimintaa ja siitä on niinku pitkälti kysymys. Et jos ajatellaan mediaa, niin onhan se nyt aika järjetöntä jos ajatellaan, että poliisi on saanut takavarikkoon sata kiloa kannabista ja sit uutisoidaan et sen arvo katukaupassa ois 500 000 euroa. Tiäksä miten se pitäis uutisoida?

Anja Snellman: No kerropa.

Jukka Riipinen: Kerropa ens kerralla kun kirjotat, niin teeppä näin. Sillä olisi jälleen sairastettu huumeriippuvuuteen viisi tuhatta suomalaista nuorta. Ja sitten kun kysytään että ketä ne nuoret on, niin ne on sinun nuoriasi, teiän nuoriasi ja teiän nuoria.

Anja Snellman: Eli toisinsanoen sä sanot et me puhutaan vaan rahasta tässäkin yhteydessä ku pitäs puhua nuorista ja heidän kohtalostaan.

Jukka Riipinen: Aivan, siis jonkunlainen eettismoraalinen perusta täytyy olla tällaisella toiminnalla, et on toki mielekästä joidenkin mielestä puhua pelkästään rahasta, koska se on se millä tänä päivänä asioilla ratsastetaan. Ei ketään niin hirveesti kiinnosta se perheiden ja yksilöiden ja henkilöiden kärsimys joka siitä aiheutuu.

Anja Snellman: Onks kannabista tarjolla kaikkialla Suomessa vai onko se vaan isojen kaupunkien tai etelän kaupunkien ongelma tällä hetkellä?

Jukka Riipinen: Kyllä sitä on tarjolla joka paikassa, muistaakseni 2009 poliisi takavarikoi huumeita yli kolmeltasadalta paikkakunnalta Suomessa, et se on ihan sama ootko sä käsivarressa Raattamassa tai täällä, tuota, Pasilassa, joka paikasta löytyy.

Anja Snellman: Minkälainen huume kannabis sinun mielestäsi on?

Jukka Riipinen: Kannabis on hyvin salakavala huume joka vaikuttaa nimenomaan mieleen. Se on rasvaliukonen se aine joka siinä on ja sen takia se on erittäin vaarallinen. Se kaappaa käyttäjänsä joka on siihen altis, niin salakavalasti haltuunsa. Hänen persoonallisuutensa, mielensä, toimintansa muuttuu pikkuhiljaa ja käyttäjä ei yleensä itse huomaa, että hänessä on mitään vialla. Sen sijaan kaikki muut kyllä huomaa. Läheiset; isät, äidit, siskot, veljet. Koulussa asia huomataan, et nyt ei oo kaikki ihan hallussa.

Anja Snellman: Mut eiks kysymys kumminkin oo myös siitä et ei huomata? Et on paljon tapauksia jotka on käyttänyt vuosikausia ja sittenkään lähiympäristö ei huomaa.

Jukka Riipinen: Aivan. On sellasiakin.

Anja Snellman: Eikse sitten kerro myöskin siitä, et kannabista voi käyttää niin vähän kerrallaan, et sitä ei huomaa itseasiassa et joku on jo saattanut vuosikausia käyttää sitä?

Jukka Riipinen: Toki voi näinkin olla, mut yleensä se johtuu siitä, että kannabiksen käyttäjät ovat erittäin taitavia peittämään sen käyttönsä.

Anja Snellman: Niinku alkoholin käyttäjätkin? Onks kaikki huumeiden käyttäjät?

Jukka Riipinen: Kyllä se tietyssä vaiheessa, mut eritoten kannabiksen käyttäjät. Mikään muu huumeidenkäyttäjäryhmä ei rakasta sitä päihdettä niin paljon kun kannabiksen käyttäjät. He puolustelee sitä joka mahdollisessa välissä, että jos on mielenterveysongelmia, niin ne eivät johdu kannabiksesta vaan varmasti minussa on ollu joku piilevä vika joka on sitten aiheuttanut tän mielenterveysongelman. Ikäänku syyllistetään käyttäjä siitä ja kokeilija siitä, että, että tota, hän olis saattanu selvitä täysin ongelmitta ellei hän olis käyttäny sitä kannabista.

Anja Snellman: Mitä sä sanoisit siihen, et mikä siinä nyt on sitten niin kivaa, et siihen viihdekäyttöön jää tavallaan koukkuun?

Jukka Riipinen: Tulee kiva fiilis. Rentouttaa, minäkuva vahvistuu, värit saavat uusia merkityksiä, elokuvien tekstit saavat uusia ulottuvuuksia, kaikkihan sitä käyttää, vaarattomampaa kuin ydinvoima ja tota, ei tuu kankkusta ja näit on lukemattomia näit juttuja, että tota, ei tunneta riskejä.

Anja Snellman: Eli sä varmaan uskot, oonks mä oikeessa, kun sä puhut tästä addiktiosta tällä tavalla, uskotsä tähän porttiteoriaan?

Jukka Riipinen: Ei oo kysymys uskosta. Käytännön kokemusperäinen tieto ja asiantuntemus osoittaa täysin selvästi, että kannabis on portti muihin huumeisiin. Sit voi ruveta tai lakata puhumasta miedoista ja vahvoista huumeista, vaarattomista ja vaarallisista, ne on kaikki ihan samanlaisii. Kannabis on vaarallisin, arvaas miks?

Anja Snellman: Kerro, kerro.

Jukka Riipinen: No siitä syystä, että siitä se totuttelu yleensä siihen alkaa, siihen huumaantuneena olemiseen.

Anja Snellman: No, se ei sun mielestä ala tupakasta sitten? Jotkut sanoo, että tupakka on ensimmäinen.

Jukka Riipinen: Voi olla, mutta me ei tehdä hirveästi tupakan kans töitä. Me tiedetään, että mitä pitempään vanhemmat kykenevät pitämään lapsensa tupakoimatta tai koskematta alkoholiin, niin sitä suurempi mahdollisuus lapsella on selvitä ilman huumekokeiluita. Mutta kannabis on nimenomaan, joka saa sen fantastisen olon. Ei tuu kankkusta. Voi tulla viikon kankkunen, kuukauden kankkunen tai pahimmissa tapauksissa koko loppuvuoden kankkunen.

Anja Snellman: Jotkut puhuu narkofobiasta. Onks sun mielestä semmosta olemassa? Et huumausaineisiin suhtaudutaan ikään kuin aivan ylidramatisoiden.

Jukka Riipinen: Kyllä varmasti, et tuota, johtuu uutisoinnista yleensä, et tota, raha versus kärsivät suomalaiset lapset ja nuoret, niin mikä nyt sitten on, mikä sitä aiheuttaa? Toinen on se, että vanhemmilla on aika vähän tietoa näistä huumausaineista, etenkin kannabiksesta. Pahinhan on se, että vanhemmat omaksuu sen tietopohjansa siitä lähtökohdasta, minkä oma nuori heille kertoo. Ja jos nuori on ihastunut kannabikseen ja rakastunut siihen, niin tota, silloin ollaan hukassa kun vanhemmat uskoo kaiken mitä tää nuori heille kertoo.

Anja Snellman: Sä vastustat ylipäänsä huumeita, mut mitä sä olisit mieltä siitä nyt kun, aika monet on sitä mieltä kannabiksesta mietona huumeena, että se voitais aivan hyvin laillistaa, et sitten tavallaan tää rikollisuuskin mitä siinä ympärillä on, niin voitas samalla ikään ku päästä siitä eroon.

Jukka Riipinen: Nii, et siitä tota päästäs sillä eroon, et se laillistettais. Et sit ne ongelmat niinku häviäis ja käyttäjät uskaltais hakeutuu hoitoon, eikä poliisi jahtais heitä siellä, et tota, tuntuu aika kaukaa haetulta. Pitäiskö Suomeen tulla vielä yks laillinen päihde tähän muutenkin päihdeaddiktiseen yhteiskuntaan? Ois se aika selkee merkki siitä, että mihin suuntaan ollaan menossa.

Anja Snellman: Jukka Riipisen mielipide tuli tässä hyvinkin selväks. Ja tässä vaiheessa mennään uudestaan mainostauolle ja tauon jälkeen selviää sitten kuinka suuri osa katsojistamme yhtyy tähän väitteeseen: kannabis tulisi laillistaa Suomessa. Nähdään ihan kohta.

Anja Snellman: Tämä on suora lähetys Helsingin Pasilasta, minä olen Anja Snellman ja tämän illan aiheena on kannabiksen käytön laillistaminen Suomessa. Vierainani ovat hampunkasvattaja Timo Haara ja Irti Huumeista ry:n Jukka Riipinen. Harva tietää, että kannabista käytetään myös lääkkeenomaisesti lieventämään kipuja. Viime viikolla tuli tutkimustulos Kanadasta, jossa kannabista on voinut käyttää laillisesti tiettyjen vakavien sairauksien lääkintään jo vuodesta 2001. Että siis, kannabis voi lievittää hermovauriokipuja. Tutkimus julkaistiin Kanadan lääkäriliiton CMA:n lehdessä. Oikeastaan tää lääkekannabiksen käyttö meillä täällä Suomessa nousi julkisesti esille taannoin, kun Suomen pankin entinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen otti kantaa lääkekannabiksen puolesta. Ja Suomessa on myönnetty toistakymmentä lupaa lääkekannabiksen käyttöön. Potilaiden joukossa on useita ms-tautia sairastavia. Mitä mieltä sinä Jukka olet tästä lääkinnällisestä käytöstä?

Jukka Riipinen: Sehän on erittäin hyvä asia sillon kun sitä määrätään lääkärin valvonnassa ja sitä nautitaan lääkärin ohjeiden mukaan. Ei mulla oo mitään sitä vastaan, itteasias, niinku sanoin sulle, niin mulla on helkkarillinen iskiaskipu ja sen takia mä kärvistelen täs tuolissa ja tota, Timo tarjos mulle hampunsiemenii tos ennenku tultiin ja must tuntuu et se vaan pahentaa tätä kipua ja alkaa vähän ahdistaakin.

Anja Snellman: Otitko sä hampunsiemeniä?

Jukka Riipinen: Joo, kyl mä maistelin ku Timo kehu et siit on hyötyä, mut ei siit oo näköjään ku haittaa.

Anja Snellman: Akuutisti ei ollu. Mutta, olisitko sä vaikka, hampunsiemenet ei ehkä iskiakseen tehoa, niin pitäiskö lakia tässä kohtaa höllentää?

Jukka Riipinen: Ei missään tapauksessa.

Anja Snellman: Lääkinnälliseen tarkotukseen.

Jukka Riipinen: No mut en mä tiedä onko siinä mitään höllentämistä, että tuota. Silloin ku siit on hyötyy ja lääketieteellisesti osotettu, niin miksei sitä vois käyttää. Onhan meillä morfiinikin jota käytetään.

Anja Snellman: Mitäs olet mieltä, Timo?

Timo Haara: No olen sitä mieltä, että tämmöinen lievempihaittainen lääke pitäisi ehdottomasti olla tavallinen reseptilääke ja tällehän pitäisi myös olla järjestettävissä kotimainen tuotanto ja kannabis ei ainoastaan lievennä hermovaurioista kärsivien ihmisten kipuja, vaan on todettu, että se voi paikata valkoisen hermosolukon vaurioita tehokkaammin kuin mikään muu tunnettu lääkkeellisesti vaikuttava aine. Eli tässä on juuri se merkittävä potentiaali jolla voidaan ensinnäkin parantaa ihmisten elämänlaatua ja sitten voidaan myös luoda työpaikkoja sen asian ympärille.

Anja Snellman: Siis Suomessa hamppua voi lääkelaitoksen erikoisluvalla saada käytettäväkseen tällä hetkellä vuodeksi kerrallaan ja tällä hetkellä sitä, tätä nimenomaista hamppua tuodaan Hollannista. Miksei esimerkiksi sinulta Timo voisi sitä ostaa?

Timo Haara: Niin, tässä onkin hyvä kysymys, että, tässä on ehkä nyt poliittinen päätäntävalta, joka tähän asiaan tarvittaisiin ja odotinkin tähän ohjelmaan peruspalveluministeri Paula Risikkoa, joka nyt valitettavasti ei päässyt saapumaan, että häneltä olisin kysynyt tätä asiaa henkilökohtaisesti mielelläni. Ja katson, että hallituksen toimet ovat rikos ihmisyyttä vastaan.

Anja Snellman: Mitäs sanot tähän?

Jukka Riipinen: Vaikea kommentoida ministeri Risikon puolesta.

Anja Snellman: Mä en pyydä sua kommentoimaan hänen puolestaan, mutta ostaisitko sinä esimerkiks suoraan sitten Timolta? Eikse ois parempi et Suomessa tuotettais, jos kuitenkin tämmöstä lääkekäyttöä olis.

Jukka Riipinen: Varmaan tähän lääkinnälliseen käyttöön, siihen vaaditaan aika paljon tutkimusta ja sertifikaatteja ja miksei sitä vois niinku Timolta ostaa jos hän kykenee tuottamaan sellasta jota voidaan lääkinnällisiin tarkoituksiin käyttää siten, että sillä ei koukuteta noita meiän nuoria tuolla. 14-18-vuotiaita, jopa nuorempia. Siinä on aika iso ero nimittäin.

Timo Haara: Tällä hetkellä reseptilääkkeitä onkin katukaupoissa huumausaineina käytettävinä ja, niin, tässä on hyvä pointti, että nuorisoa tulee valistaa ja ehkä Riipinen, hänen kanssaan on vaikeaa saada tiukkaa vastakkainasettelua, koska olemme hyvin paljon samoilla linjoilla, paitsi tietysti nyt tässä kannabisasiassa.

Anja Snellman: Paitsi, että olet sitä mieltä, että ei pitäis lainsäädäntöä höllentää.

Jukka Riipinen: Ei tietenkään, ei tietenkään.

Timo Haara: Kyllä lääke pitäisi saada tavalliseksi reseptilääkkeeksi.

Jukka Riipinen: Ei tietenkään.

Anja Snellman: Mutta nyt teiltä katsojilta on tullut runsaasti kommentteja ja kysymyksiä tähän aiheeseemme liittyen ja nyt mä otan ensimmäisen tuolta esille. Katsoja sanoo: ”epäilen, että poikani polttaa pilveä. Hirveä katku ja silmät seisoo päässä usein. Kiistää koko asian ja suuttuu kun kyselen. Mitä voin tehdä?” Vastaa sinä, Timo.

Timo Haara: No hänelle pitää nyt avoin keskusteluyhteys saada asiaan ja tutkia yhdessä internetistä, vanhempien ja lasten yhdessä tätä tietoa. Ja kannabis voi johtaa syrjäytymiseen, mikä tahansa päihteenä käytettävä aine voi sen tehdä. Kannabiksen kohdalla tämä mahdollisuus on pienempi kuin esimerkiksi alkoholilla, mutta se mahdollisuus on aina olemassa.

Anja Snellman: Sano ihan konkreettisesti, jos vanhemmat on kauheen huolissaan, on vaikka ylioppilaskirjotukset tulossa ja pojalla vaan seisoo silmät päässä, niin miten voi nopeesti reagoida siihen?

Timo Haara: No nyt täytyy vaan pojan ottaa niskasta itseään kiinni ja miettiä, et jos siellä on ne kirjotukset tulossa, niin nyt ei jouda sitä pilveä pössyttelemään, vaan pitää ne hommat hoitaa.

Anja Snellman: Mut jos se tuntuu kauheen mukavalta se lueskelu pienessä.

Timo Haara: Tietty prosentti väestöstä ajautuu eri päihteiden käyttäjiksi ja tähän prosenttiosuuteen pitäisi juuri kohdistaa enemmän hoitoa, valistusta ja se pitäisi olla ennen kaikkea oikeanmukaista, tavallaan totuudellisuuteen pohjautuvaa. Tässä korostaisin, että mikäli päihdevalistus ei pohjaa objektiiviseen totuuteen, tutkimuksiin, tiedemiesten näkemyksiin, niin silloin on vaarassa kaikelta päihdevalistukselta pudota pohja pois ja uskottavuus.

Anja Snellman: No mut kysytään tässä välissä valistajalta sitten, et mitä pitäs tehä jos pojalla vaan seisoo silmät päässä ja huoneessa on kauhea katku ja äidinkielen koe on edessä?

Jukka Riipinen: Me tapaamme näitä perheitä, näitä käyttäjiä aamupäivisin, iltapäivisin, viikottain, kuukausittain, vuosittain. Ja tässähän tapauksessa kaveri on rakastunu kannabikseen ja niinku tiedät niin rakastuneelle on aika turha puhuu järkee. Vanhemmat, ensinnäkin heiän pitäs hakee tietoo, käykää Päihdelinkissä, käykää meiän nettisivulla, älkää hakeko kannabisyhdistyksen sivulta tai Hamppuforumilta sitä tietoo, vaan hakekaa niinku asiallista tietoo. Sen jälkeen voitte tulla käymään meillä keskustelemassa, jos saatte pojan mukaan niin vielä parempi. Vanhempien pitää olla lujia ku peruskallio sillon ku tämmönen tulee, et tota, kannabiksen käyttäjät valehtelee silmät ja suut päästään, eivät myönnä mitään ja tilanne on varmasti vanhempien mielestä vaikea. Koko lapsen elämä on heidän mielestään valumassa pois käsistä. Toivoo on aina.

Anja Snellman: Kiitos. Seuraava kysymys tuolla jo odottaa ja se onki alkoholista. ”Alkoholin ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutettu haitta on moninkertainen verrattuna kannabikseen. Miksi alkoholia ei kielletä?” Vastaa sinä Jukka ensin.

Jukka Riipinen: Niit nyt on ihan turha verrata keskenään, et sillon ku meillä on perhekeskeinen tilaisuus keskustella kannabiksen käyttäjän ja hänen läheistensä kanssa, niin ei me siihen niinku oteta enää alkoholia, näit on ihan turha verrata keskenään. Suomessa kuolee alkoholiin vuosittain noin neljätuhatta henkilöä, liikenteessä kuolee noin 370 henkilöä ja nyt näyttää siltä että huumekuolemat lähenee liikennekuolemia, pikkuhiljaa. Sit on ainoastaan dekadien hetki, jollon tuota, huumekuolemat on yhtä paljon ku alkoholikuolemat.

Anja Snellman: No mut mitä sä sanot semmoselle nuorelle joka sanoo, et ei se pössyttely muutaman kerran viikonloppuna oo sen kummallisempaa ku parit kännit?

Jukka Riipinen: Nii, hänelle pitää antaa asiallista informaatiota niistä riskeistä jotka liittyvät kannabiksen käyttöön.

Anja Snellman: Mut liittyyhän alkoholin käyttöönkin suunnattomia riskejä.

Jukka Riipinen: Toki, totta kai, aivan. Mä en niinku rinnastais niitä tässä mielessä, sit ollaan ihan hakoteillä, että.

Anja Snellman: Mitäs sanot, Timo?

Timo Haara: No haitoiltaan alkoholi onkin huomattavasti haitallisempi aine, että kannabishan ei ole myrkyllinen, toksinen, millään annoksilla, siihen on vaikea kuolla, se voi johtaa joillakin yksilöillä passivoitumiseen, mutta heillä on sitten suurempi riski muutoinkin ajautua eri päihteiden käyttäjiksi, että kysymys on enemmänkin genetiikasta.

Jukka Riipinen: Vuonna 2009 kuolinsyyraportin mukaan noin 75 % kuolleista, heillä oli myöskin kannabista eli hassista verenkierrossaan ja ei se nyt suinkaan oo niin vaaraton ku Timo tuossa antaa ymmärtää.

Timo Haara: Historia ei tunne yhtään kannabiksen aiheuttamaa kuolemantapausta. Tämä on tieteellinen fakta.

Jukka Riipinen: No niitä löytyy kyllä kun katotaan vähän pitemmällä. Ja voiko kannabikseen kuolla multa kysytään aika usein, mitä sä oot Timo mieltä?

Timo Haara: Se ei ole myrkyllinen, sen toksisuusarvo on nolla jos ei siihen ole erikseen sitten kulkeutunut myrkkyjä jostain.

Jukka Riipinen: On se aika outo juttu, et se ei oo myrkyllinen, kun se kuitenkin myrkyttää kehon ja mielen ja saa ihmisen menettämään elämänhalunsa, aiheuttaa masennusta, koulu, työpaikka, kaikki menee päin helkkaria.

Timo Haara: No tässä on juuri nyt se ongelma, et kun demonisoidaan kannabis ja sanotaan, että kannabis tuhoaa perheitä, niin sillä saadaan ensinnäkin lapset ja vanhemmat toisiaan vastaan sen sijaan että voitais rakentavasti keskustella siitä et mitä tehdään nyt että ei se pössyttely karkaa käsistä ja kuitenkin tämä kannabiksen käyttö, niin se pitäisi tää laillinen viihdekäyttö jos siitä nyt puhutaan, niin se pitäis olla, että se on täysi-ikäisille ja jos alaikäinen löytyy kannabista käyttämässä, niin ainahan siitä pitää keskustella, mut ei demonisoitais sitä ja totta kai pitää pohjata tieteellisen faktaan. Ei tämä ole myrkyllinen tämä kasvi.

Anja Snellman: Demonisoitteko te?

Jukka Riipinen: Tää demonisointi on niinku fantastinen juttu, et…

Anja Snellman: No mut demonisoitteko te?

Jukka Riipinen: Ei tietenkään, me kerromme asiallista tietoa siitä, että mitkä on kannabiksen käytön ilot ja mitkä on ne surut. Ja mehän nähdään ne surut. Me nähdään koko se perheiden hajoaminen ja tuhoama, mitä se voi saada aikaan. Ei se tietenkään se portti kaikille aukea, mut niille joille se aukeaa, niin menee monta vuotta ennenku käyttäjä havahtuu siihen, et hei, täst on nyt ollu mulle ihan oikeesti jotain haittaa ja se on se ongelma.

Anja Snellman: Timo, mitä, onks kannabis aiheuttanu sun perheelles tai suvulles ikävyyksiä ja harmeja?

Timo Haara: No minullehan tämä on aiheuttanut muun muassa, taloudelleni, täyden tuhoutumisen, elikkä siis, olen tällä hetkellä täysin vararikossa, että tähän on mennyt tähän laillisuusasioiden selvittelyyn muun muassa omakotitalon hinta, että, olen täysin vararikossa ja joudun nyt tavallaan vaaraan, että olen työmiehenä siinä omassa ideassani, jossa minulla voisi olla jonkinlainen osakepääomakin, elikkä olen joutunut ulkopuolisia sijottajia tähän sitten ottamaan, koska omat varani, jotka olen tähän varannut, niin ne ei ole enää riittäneet ja suunnattomia haittoja tämä aiheuttaa tämmönen niin sanottu kannabisrikostutkinta, että siinähän ajautuu täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämän vuoksi juuri pitäisi vähentää kokonaishaittoja ja laillistaa kannabis. Viihdekäytössäkin.

Anja Snellman: Okei. Nettiväitteemme, joka kuului provosoivasti: ”kannabis tulisi laillistaa Suomessa”. Ja nyt teiltä kahdelta kysyn, älkää luntatko mistään, mitä veikkaatte, miten moni katsojista oli väitteen kanssa samaa mieltä, eli että siis: kannabis tulisi laillistaa Suomessa.

Jukka Riipinen: No tämän tapanen otsikko, Anja, jonka sä oot tähän ohjelmaas ottanu, niin provosoi totta kai kannabiksen kannattajii. Mä veikkaan, että 92,8 % on laillistamisen kannalla.

Anja Snellman: Entäs Timo?

Timo Haara: Tämmöinen samantyyppinen tutkimus tehtiin juuri Virossa ja siellä oli yhdeksänkymmenen prosentin kannatuslukema ollu, että veikkaan suunnilleen samoja lukemia, 80-90.

Anja Snellman: Aika lähelle. Kumpiki. SuomiTV:n katsojista yli 94 % oli samaa mieltä. Siis, että kannabis tulisi laillistaa ja kuus prosenttia oli eri mieltä väitteen kanssa. Sä jo vähän kommentoit, mut jos haluat lisää kommentoida tästä väitteestä. Mitä ajattelet?

Jukka Riipinen: Niin, ei täst voi muuta ajatella kun, että, että tota, olisi mukava tietää ketkä tuohon on vastannut, et yleensä kun meikäläinen pääluustaan päästelee ja laukoo totuuksia niin ryöppy on aikamoinen, et toi on musta just sitä.

Anja Snellman: SuomiTV:n nettisivuilla tätä keskustelua on käyty aika vilkkaasti, et sä voit katsoa sieltäkin näitä mielipiteitä. Mitä sä sanot tähän? Siis jos Virossakin on suurin piirtein samoihin lukuihin päästy.

Timo Haara: Mikäli Suomi jatkaa entisellä linjallaan, niin se on täysin turhaa ja aikaaviepää, varoja vievää kamppailua itsestään selvän kehityssuunnan vastaisesti. Yhdysvalloissa muun muassa poliisijärjestöt ja opettajien järjestöt ovat vaatineet viihdekäytönkin laillistamista, koska ei enää lisättäisi näitä kokonaishaittoja ja annetaan sitten sitä tutkimustietoon pohjaavaa päihdevalistusta ja mitkään päihteet eivät sovellu nuorelle, kasvavalle ihmisille, se pitäisi muistaa.

Anja Snellman: Sä oot Timo ehdottanu muun muassa, että hamppua vois kasvattaa tämmösissa valtion kasvattamoissa, jossain hamppuhautomoissa, valvotuissa oloissa.

Timo Haara: Kyllä. Joo.

Anja Snellman: Pitäiskö mielestäsi myös kovia huumeita alkaa valmistaa valtion toimesta ja hoitaa sitä jakeluu samaa kautta?

Timo Haara: No olen kyllä sitä mieltä, että esimerkiksi näihin palvelutaloihin ja vanhainkoteihin, niin voitaisiin myöntää sellaisia lupia, että voisivat sitten niin kuin ennenkin vanhaan, niin mummot ja papat siellä sitten sitä unikkoteetä iltaisin keittää, että kyllä olen tälläkin linjalla, mut et jätetään tämä kuriositeetiks nyt, et hoidettaisiin tämä kannabisasia ensin kuntoon.

Anja Snellman: No tota, mitä sanot sitten, että veiskö se sitten sen vääränlaisen huumekaupan sieltä kaduilta?

Timo Haara: Valtion monopoli olisi järkevin vaihtoehto tähän tilanteeseen ja tällä voitaisiin sitten suoraan valtion tilille ohjata esimerkiksi päihdehaittoja ennaltaehkäisevään työhön korvamerkittyä rahaa ja tuoda huomattava varallisuus.

Anja Snellman: No mitäs sanot, veiskö se rikollisuuden?

Jukka Riipinen: Niin, mikähän olis se argumentti, millä rikollisjärjestöt luopuis siitä, siitä tuota kaupankäynnistään, on pikkasen vaikee ymmärtää. Sit jos katsoo toisesta näkövinkkelistä sitä, niin meillä on jo sellasia tilanteita joissa isoäiti hoitaa omaa lastaan joka on hassiksen käyttäjä. Ja sitten siinä on tytär joka on hassiksen käyttäjä ja sitten heillä on viistoista minuuttia vanha vauva, joka on jouduttu ottamaan huumevierotukseen sen takia, että vauva yleensä selviäis hengissä. Et näin tää homma menee.

Anja Snellman: Sun pitäis kirjottaa romaaneja. Toi kuulostaa hurjalta.

Jukka Riipinen: En mä kirjota, ehkäpä sä kirjotat sen, mut tää on ihan totta. Käykää katsomassa vastasyntyneitä, jotka joutuu huumevierotukseen saman tien, et tota, kannatan myöskin tietyllä tasolla, niin, odottavien päihteitä ja huumeita käyttävien äitien pakkohoitoa.

Anja Snellman: Tää on keskustelun aihe myös pinnalla tällä hetkellä. Mitäs mieltä sä olet siitä?

Timo Haara: Olen ehdottomasti sitä mieltä, että päihdeäidit tulisi laittaa pakkohoitoon jos muu ei auta.

Jukka Riipinen: Haastattelin tässä kuukaus sitten meille tulevaa vapaaehtoista, joka halus tukihenkilöks. Hän oli ollu kakskymmentä vuotta radalla, oli ollu viis vuotta kuivilla. Mä kysyin häneltä, että minkä asian, yhden asian jos muuttaisit elämässäsi, niin mikä se olisi. Hän vastasi epäröimättä: jättäisin ensimmäisen kannabisjointin polttamatta. Se oli aika selkee kuvaus siitä, että kannabis on toiminu – hänellä, porttina todelliseen huumehelvettiin.

Timo Haara: Niin. Itse olen ollut kymmenen vuotta ravintolan ovimiehenä muun muassa itä-Helsingin lähiöissä, useiden ongelmallisten ravintoloiden ovimiehenä ja olen nähnyt kyllä mitkä päihteet niitä haittoja aiheuttaa, että kyllä siellä on sitten nämä kovemmat huumausaineet ja tämä alkoholi, meidän vanha kunnon alkoholi, mikä ne ongelmat aiheuttaa ja hampun käyttäjistä harvoin on harmia. Tosin se on kyllä yksi väylä yhteiskunnasta syrjäytymiseen aivan siinä missä muutkin päihteet, mutta pienemmässä mittakaavassa kumminkin.

Anja Snellman: Pitäiskö alkoholikin kriminalisoida sitten?

Timo Haara: Alkoholia ja ehkä sen glorifikointia ja sen ihannointia, sen käyttökulttuurin ihannointia voitas vähän vähentää, että jos siellä on jääkiekkoilijat jo liikkuvia kaljamainoksia, nuorisolle tuodaan viestiä, että ota aina kun voi, kuten mainokset sanoo, niin semmoinen pitäisi lopettaa ja ehkä enemmän pitäisi Irti Huumeista ry:nkin keskittyä tämän alkoholin aiheuttamiin haittoihin ja selvitetään nyt tuotemerkinnät, vahvuudet, laadut ja laitetaan ne kannabiskahvilat mahdollisimman nopeasti pystyyn ja anniskellaan täysi-ikäisille ja Irti Huumeista ry ottaa tämän alkoholin myös tänne repertuaariin, koska sehän se tappava, vaarallinen huume on.


Anja Snellman: Onks teillä liian vähän otettu alkoholista (loppu epäselvää)

Jukka Riipinen: Alkoholi on meil aina mukana, mut niinku nimikin sanoo, niin me keskitytään kyl ihan tähän, tähän toiseen, toiseen juttuun, ja sit, mul oli nyt jotain täs mielessä vielä, mut toi, toi, toi Timon verbaaliakrobatia oli sellasta, et, et se poksahti pois. Kyl se koht tulee, jatkakaas nyt siinä juttuu.

Timo Haara: Itselläni oli tämmönen asia mielessä, että kun Riipinen äsken sanoi, kun en ollut paikalla, että miksi pitäisi tulla tämmönen uusi päihde…

Jukka Riipinen: Aivan.

Timo Haara: …lailliseksi, niin ei se tule mistään, se on jo täällä. Se on ainoastaan vaan pinnan alla ja alakulttuurina. Se on kaikkialla ympärillämme. Samaan aikaan kuitenkin sanot, että sitä löytyy jokaisesta kylästä ja kaupungista, kannabista, niin eihän se tule mistään, se ainoastaan nyt pitää saada kontrolloiduksi edes jonkun verran ja verotuksen piiriin.

Jukka Riipinen: Nii, toi oli se, että ku sä sanoit, et sä oot ollu itä-Helsingissä pokena. Mä oon asunu siellä toistakytä vuotta tässä ja tota, tehny toistakyt vuotta tätä perhekeskeistä huumetyötä ja huomannu siellä, et tää perhekeskeisyys, miten se perhe jopa tuhoutuu siinä, että kannabiksesta alotetaan ja homma lähtee käyttäjältä lapasesta. Ja niinku tässä tämä eräs äiti tai isä kysyi, et mitä tehdä lapselleen, ei oo kyetty tekemään yhtään mitään ja se on todella niinku paha juttu. Ja näitä tapauksii on paljon ja musta on niinku todella edesvastuutonta ihannoida kannabista ja tarjota se luonnontuotteena josta ei oo yhtään mitään haittaa.

Anja Snellman: Tämä keskustelu jatkuu aivan taatusti siellä kotona, se jatkuu netissä ja toivottavasti ja varmasti jatkuu myös eduskunnassa. Mä kiitän tässä vaiheessa, Jukka ja Timo.

Jukka Riipinen: Kiitos.

Timo Haara: Kiitos.