2003-02-07
DRUGS ARE BAD, okay!?
Teesejä huume"keskusteluun"
Counselor Mackay
Kuten
muillakin päihteillä, on niin sanotuilla huumeillakin terveydellisiä
haittavaikutuksia. Kuten muidenkin päihteiden suhteen, ei osalla
niin sanottujen huumeiden käyttäjistä pysy homma hanskassa.
Mutta...
[Julkaistu alunperin Megafonissa #3.]
- Jälleen
vilkkaasti käytävässä julkisessa huumekeskustelussa
on moraalisen paniikin piirteitä. Huumeet nähdään
uhaksi yhteiskunnan "siveelliselle järjestykselle". Vaikka
alkoholi-nimisen päihteen yleinen käyttö aiheuttaa aivan
ilmeisesti enemmän kansanterveydellisiä ja taloudellisia ongelmia,
ei siitä keskustella samalla paniikinomaisella paatoksella.
- Julkista
keskustelua... Oikeastaan huumeista käyvät "keskustelua"
vain ne, jotka haluavat kontrolloida huumeita yhä kovemmilla sanktioilla.
Huumeiden käyttäjät on käytännössä
suljettu keskustelun ulkopuolelle. Käytöstä kertomisesta
seuraa vähintään sakkoja. Julkisuuteen pääsevät
vain varoittavat esimerkit.
- Keskustelu
käyttäjistä on totalisoivaa. Kaikki huumeita käyttävät
pyritään leimaamaan narkomaaneiksi. Vähättelemättä
kovien huumeiden orjuuttavaa vaikutusta voidaan kuitenkin väittää,
että vain osalle huumeita käyttävistä asia muodostuu
ongelmaksi. Virallisissa keskusteluissa pyritään tuottamaan
kuvaa käyttäjästä, joka on kamoissa ympäri
vuorokauden ja jonka kaikki aika ja raha kuluu huumeisiin.
Mielikuva on yhtä mielekäs kuin väite siitä, että
jokainen alkoholia käyttävä on jatkuvasti räkäkännissä
eikä ajattele muuta kuin ryyppyä.
- Narkomaanin
mielikuva estää omalta osaltaan huumeiden käyttäjiä
osallistumasta julkiseen keskusteluun: koska kaikki huumeita käyttävät
on leimattu kontrollinsa ja todellisuudentajunsa menettäneiksi
puolijärkisiksi, ei heidän puheenvuorojaan kuitenkaan otettaisi
vakavasti.
- Keskustelu
huumeista on totalisoivaa. Kaikki huumeet pyritään leimaamaan
vaikeaa riippuvutta ja mielivaltaista käytöstä aiheuttaviksi.
Huume-stereotypia johdetaan heroiinista. Ja jos jonkin huumeen ero heroiiniin
tunnustetaankin, niin oletetaan silti, että jokainen huumeisiin
koskeva on potentiaalinen heroinisti. Eri huumeiden välillä
on kuitenkin eroja. Vähintäänkin pitäisi osata erotella
kannabis muista huumeista. Lisäksi olisi suhteutettava alkoholi
mukaan kuvioon; se on esimerkiksi kannabista kovempi ja riippuvuutta
aiheuttavampi päihde.
- Keskusteluissa
yhä uudestaan esiinnouseva porttiteoria, eli käsitys siitä,
että kannabiksen käyttö johtaa vääjäämättä
kovien huumeiden pariin, on surullisen kuuluisa esimerkki keskustelun
manipuloimisesta ala-arvoisilla väitteillä (porttiteoriasta
ks. Megafoni #2). "Teoria" on johdettu siitä huomiosta,
että useimmat kovien huumeiden käyttäjät ovat käyttäneet
kannabista. Teorian järjettömyys tulee ilmi, kun huomioidaan,
että suurin osa kannabiksen käyttäjistä ei kuitenkaan
siirry koskaan kovempien huumeiden käyttöön, ja käyttö
pysyy muutenkin kontrollissa.
- Erityisesti
kannabiksen ympärille onkin muotoutunut oma kulttuurinsa, joka
rikkoo jokseenkin kaikkia yleisen huumekeskustelun tuottamia mielikuvia
vastaan. Toisin sanoen käytävä keskustelu tekee eniten
vääryyttä kannabiksen käyttäjille.
- Viime
aikoina huumeidenkäytön valvomiseksi on ehdotettu testejä,
esimerkiksi työpaikoille. Paitsi että testeihin sisältyisi
useita eettisiä, oikeudellisia ja käytännöllisiä
ongelmia, niin ne eivät mittaisi mielekkäitä asioita.
Joissain ammateissa on perusteltua valvoa, ettei työntekijä
ole päihtyneenä töissä. Suunnitellut testit paljastaisivat
kuitenkin sen, onko henkilö ylipäätään käyttänyt
jotain huumetta viime aikoina. Tällä ei ole välttämättä
mitään tekemistä sen kanssa, onko henkilö päihtyneenä
testihetkellä. Myös täysin työkykyiset kärähtävät.
Testit ovat vallankäyttöä, jolla pyritään kontrolloimaan
työntekijöiden elämää vapaa-aikaa myöten.
- Kannabiksen
käyttäjät tulisivat kärsimään testeistä
eniten, koska kannabis näkyy elimistössä pidempään
kuin useimmat kovemmat huumeet. Testit kriminalisoisivat siis eniten
ongelmattominta ryhmää ja kannustaisivat kovempien huumeiden
pariin. Kannabiksen yhä tiukemman kontrollin sijaan olisi rohkaistuttava
pohtimaan sen laillistamista.
- Testit
perustuvat naiville ajatukselle siitä, että joidenkin huumeiden
käyttäjien aiheuttamat ongelmat ovat ratkaistavissa kovemmalla
kontrollilla. Testien sijaan olisi järkevämpää ja
inhimillisempää panostaa asialliseen ja monipuoliseen valistukseen
sekä miettiä päihderiippuvuuden ja sen lieveilmiöiden
sosiaalisia taustoja.
- Kriittisten
kansalaisten on nostettava nopeasti julkiseen keskusteluun puheenvuoroja,
jotka tuovat ilmi eri käyttäjien ja aineiden välisiä
eroja. Nykyiset yksiulotteiset huumekeskustelut pohjustavat lähinnä
yhä tiukempaa kontrolliyhteiskuntaa.
Tulostusversio.