2008-09-19
Megafoni julkaiseen yksinoikeudella Anna Kontulan väitöskirjan johdantoluvun. Kontula väittelee seksityöntekijöistä Tampereen yliopiston sosiologian laitokselta 1.10.2008. Kontulan väitöskirja julkaistaan Liken kautta. Megafoni liputtaa.
Israelilaiset lähtivät liikkeelle Ramseksesta kohti Sukkotia. Heitä oli noin kuusisataatuhatta marssikelpoista miestä sekä lisäksi naiset ja lapset. He ottivat mukaansa suuret laumansa, lampaita, vuohia ja nautakarjaa. Heidän kanssaan lähti myös paljon sekalaista väkeä. (Raamattu, 2. Moos. 12:37-38.)
Miksi Suomessa myydään seksiä? Vastausta etsiessäni olen tavannut satoja ja haastatellut kymmeniä seksityöntekijöitä. Vaikka joukkoon mahtuu aseella uhattuja ja toisaalta kutsumustyöntekijöitä, kuvaa suurimman osan kokemusta parhaiten - niin, eksodus. Punaiseen eksodukseen tiivistyy, miksi jotkut päätyvät myymään seksiä omasta tahdostaan tai ainakin ilman nimettävissä olevaa pakkoa.
Eksoduksella viitataan tavallisesti Raamatun kertomukseen, jossa Israelin kansa lähtee Egyptistä luvattuun maahan. Vaikka israelilaiset olivat joutuneet elämään faaraon alaisuudessa, mitenkään erityisen huonosti heidän asiansa eivät Egyptissä olleet. He eivät olleet orjia, vaan työskentelivät omasta kansasta valittujen työnjohtajien alaisuudessa. Heillä oli huomattava omaisuus ja vilkkaat suhteet maan valtaväestöön. Myöhemmin he autiomaassa epäilyksen hetkellä muistelivat kaiholla "Egyptin lihapatoja". Lähdön syy ei siten liittynyt suoraan toimeentuloon, vaan pikemminkin haluun elää vapaasti parhaaksi katsomallaan tavalla.
Tämä on ensimmäinen yhtymäkohta seksityöntekijöiden kertomuksiin: halu ja mahdollisuus vaihtaa rajattu ja ennakoitava henkilökohtaiseen autonomiaan. Suomessa seksityöhön ei päädytä äärimmäisen köyhyyden vuoksi. Myös joissakin kansainväli- sissä tutkimuksissa on tullut esille, että seksityön riskit edellyttävät keskivertoa parempia lähtöresursseja (Ruenkaew 2003, 114). Aloituspäätöksessä on lopulta enemmän kyse vallan kuin talouden ulottuvuudesta.
Tämä ei tietenkään tarkoita, että seksityö olisi ongelmatonta. Toinen yhtymäkohta liittyykin seksityön ymmärtämiseen matkana, jolla on alku ja loppu, johon kuuluu vastoinkäymisiä ja sitten päiviä, jolloin merikin tuntuu tekevän tietä. Israelilaisten tavoin kulkevat seksityöntekijät vailla minkään valtion tai auktoriteetin suojelusta. Erämaan vaaroissa he voivat turvata vain jumalalliseen varjelukseen (vrt. Kontula & Laakso 2007) sekä omaan neuvokkuuteensa. Matkan metaforaa vahvistaa se, että useimmiten Suomessa seksityötä tehdään lyhyen aikaa ja se sijoittuu ajallisesti, paikallisesti, sosiaalisesti ja symbolisesti jonnekin toisaalle, kauas arjesta.[1]
Kolmas yhdistävä piirre on matkalaisten toimijuus. Huolimatta määräilevästä Jumalastaan Israelin kansalla oli oma tahto ja se myös toimi sen mukaan. Suuressa osassa tutkimuskirjallisuutta prostituoidut nähdään passiivisina uhreina, mutta kentällä huomasin varsin pian, että seksityöntekijät ovat toimijoita siinä kuin israelilaisetkin: olosuhteet on huomioitava, mutta niiden puitteissa tavoitellaan aktiivisesti parasta mahdollista asioiden laitaa. Seksityöntekijät olivat myös haastateltavina kaikkea muuta kuin objekteja. He olivat valmiita sitoutumaan pitkiin haastatteluihin, osa myös tekstiluonnosteni kommentointiin. Siksi väitöskirjasta hohkaa emansipatorinen ote ja pyrkimys seksityöntekijöiden näkökulmaan.
Mistä sitten eksoduksen väri, punainen? Tietenkin se viittaa kirjan päähenkilöihin, sillä perinteisesti punainen on liitetty kaupalliseen seksiin. Raamatun tunnetuin prostituoitu Maria Magdalena puettiin katolisessa maalaustaiteessa punaiseen.[2] Keskiajalla kaikkia seksityöntekijöitä velvoitettiin käyttämään punaista käsivarsinauhaa, jotta he eivät olisi sekoittuneet kunniallisiin naisiin (Niiranen 1986, 486). Puhutaan punakaulustyöläisistä (red collar workers), suurkaupungeista löytyy punaisten lyhtyjen alueita, ja vielä 1960-luvulla suomalaisetkin naiset kiinnittivät potentiaalisten asiakkaiden huomion käyttämällä punaista vaatteissaan. Se on huoruuden väri.
Punaiseen liittyy kuitenkin toinenkin ulottuvuus. Kristillisessä taiteessa punainen naisen yllä viittasi syntiin, mutta miehellä se oli korkean vallan symboli (Gardner 2006, 263). Miten on mahdollista, että sukupuoli koodasi värin lähes päinvastaiseksi? Koska naisen tehtävänä oli totella, vallan tunnukset naisella olivat itsessään syntiä ja väärin? Vai liittyikö prostituutioon jotakin sellaista, joka uhkasi kristillis-patriarkaalista valtajärjestystä?
Eksodus on punainen, koska punainen on sekä vallan että vastarinnan tunnus. Se ei "viittaa yksinkertaisesti liikkumiseen tai jossain odottavaan luvattuun maahan, vaan sellaiseen erityiseen liikkeeseen, joka muuttaa vallan kenttää" (Termonen 2006, 329). Tästä tutkimuksessa on kyse, seksin ja vallan suhteesta ja kaupallisen seksin paikasta tässä risteyksessä.
Aluksi käyn läpi kaupallisen seksin tutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä ja Suomen prostituutiotilannetta. Ensimmäinen empiirinen luku käsittelee sosiaalista stigmaa, seksityön näkyvintä piirrettä. Juuri stigman aiheuttaman vierauden ja ulossulkemisen vuoksi kysymys myymisen motiiveista on erityisen kiinnostava. Miksi kukaan hankkii ansioita tavalla, johon liittyy niin huomattavia riskejä? Olen kuvannut stigmaa portinvartijana, joka erottaa seksityön valtayhteiskunnasta ja estää tai muuntaa informaation kulkua näiden maailmojen välillä. Se on myös piste, josta matka alkaa: päätös ensimmäisestä asiakkaasta tehdään sen värittämän tiedon valossa.
Huorastigman läpi katsottuna seksin myyminen näyttää käsittämättömältä. Sen toiselta puolen löytyy kuitenkin sisäisesti johdonmukainen logiikka. Tämä on tutkimukseni keskeinen tulos ja pohja sisältölukujen keskinäiselle rakenteelle: Aineistossani seksityön kokemus järjestyy stigman, työn, seksin ja toimijuuden erityisiksi ymmärtämisen ja toteutumisen tavoiksi, jotka seksityöntekijän arjessa kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat mielekkään kokonaisuuden. Ne myös jäsentyvät kehityskaareksi, jossa seksin myyntiä heijastetaan työelämän kontekstiin erityisesti uran alkuvaiheessa, kun taas pidempään seksiä myyneet mieltävät toimintansa seksuaalisuuden kautta. Kehä sulkeutuu, kun kokeneimmat omaksuvat seksityön osaksi identiteettiään ja alkavat pohtia stigman autonomialleen asettamia rajoja.
Tutkimuksen päätavoitteena on kirjoittaa auki seksityöntekijöiden kokemus oman toimintansa syistä. Kaupalliseen seksiin on muitakin näkökulmia - esimerkiksi asiakkaiden tuottama kysyntä - mutta tässä tutkimuksessa ne rajautuvat seksityöntekijöiden valintojen ulkoisiksi ehdoiksi.
Sivu 1 .. Sivu 2 .. Sivu 3 .. Sivu 4 .. Sivu 5