2003-02-08

Jus Aname

Don Chilluminati

Järvenpääläinen hip hop -mc/dj/tuottaja Jus Aname on tuttu kasvo (ja ääni) paitsi hip hop -klubeilta, myös monista kadunvaltauksista ja miekkareista. Touko-kesäkuussa mieheltä ilmestyi uusia julkaisuja, muun muassa cd-single Harhailu/wondering, joka on Karelia recordsin kautta aiempaa laajemmassa levityksessä. Loppuvuoden 2002 Jus Aname vietti Helsingin työsiirtolassa lusimassa totaalikieltäytymisestä. Megafoni haastatteli Jus Anamea hieman ennen hänen vankilaan menoaan.

Kertoisitko, mitä kaikkea teet elääksesi, tienaako pelkällä musiikilla vai teetkö jotain muutakin? Entä millaisia urasuunnitelmia sulla on?

Olen mukana helsinkiläisessä Tuliryhmä Etnassa, jonka kanssa ollaan tehty paljon keikkaa parin vuoden aikana. Tuliperformanssit on vähän niin kuin musiikki. Ei sieltä paljoa rahaa tipu, mutta ei sitä pelkästään sen takia tehdäkään. Niin musiikin kuin noiden tulihommien puolesta olen päässyt ympäri Suomea, saanut ystäviä ympäri maailmaa ja saanut rahaa sen verran, että elää, joten kai mun urasuunnitelmat on selvät. Teen näitä hommia, mitä rakastan, ja elän materiaalisesti köyhän, mutta muuten rikkaan elämän.

Sulla on nyt levytyssopimus Karelia Recordsin kanssa. Ootko tyytyväinen tohon diiliin? Saako Jus Anamen levyjä pian myös Anttilan levyhyllystä?

Olen tyytyväinen meidän sopimukseen. Karelia Recordsin tyypit arvostaa artisteja sen verran, että antavat reilut sopimukset ja mulla on kaikki oikeudet tehdä omakustanteita ja levyjä muillekin yhtiöille. Karelia on pieni lafka mutta musiikkini tavoittaa nyt varmasti useampia ihmisiä - ja kyllä, levyjä saa Anttilastakin.

Suomi-rapin läpimurto on avannut melko ison markkinaraon. Pyöriikö bisnes artistien ehdoilla vai onko isot levyfirmat ne, jotka loppupeleissä korjaa potin?

Bisnes pyörii levyfirmojen ehdoilla, musiikki artistien ehdoilla. Pitää päättää kumpaa haluaa tehdä.

Varsinkin viime vuonna oli kova suomirap-hype päällä, levy-yhtiöt on kovalla innolla haalineet alan edustajia Petri Nygårdista Ezkimoon ym. Mitä mieltä olet tästä pinnalle päässeiden artistien kirjosta, kuinka hyvin se edustaa suomalaista nykyhiphopia?

Kirjo on ollut aika laaja, mutta hiphopista ja scenestä puhuminen on aika turhauttavaa. Se on sama kuin puhuisi rockista ja asettelisi vastakkain bon jovia ja vaikka vanhaa metallicaa. Tyylejä ja ihmisiä on niin monia erilaisia. Taso on myös ollut todella vaihtelevaa luonnollisesti kun kaikilla oli niin kiire sainata räp-artisteja. Ja tuntuu että kaikki, mitä tän hypen alla puskettiin läpi upposi yleisöön eikä siinä paljoa kyselty musiikillisen laadun perään. Mä sanoisin, että pienessä maassamme on hienoa ja tasokasta edustusta monista tyyleistä ja toivoisin yleisöltä kiinnostusta etsiä muitakin bändejä kuin niitä eniten markkinoituja.

Joitakin vuosia sitten olit mukana Fintelligensin Vapaa tyyli sinkulla, joka tuli ennen niiden läpimurtoa. Nyt käsittääkseni ette ole pahemmin edes väleissä - kuten lienee luettavissa "Taidekahvilan ikkunan" riimeistä. Mitä tapahtui?

Vaarallinen aihe. Hah... Tää nyt on esimerkki siitä, miten hip hop on meidän tekijöiden keskustelufoorumi ja myös siitä, miten turhaa on vaivata päätään muiden asioilla. Johonkin Antin bailubiisi kolmoseen tulee riimi niistä Vapaa tyyli skrätseistä. Siis niiden tasosta. Pojat tarvitsivat silloin dj:tä siihen biisiin ja menin mukaan. En mä pahemmin jätkiä tuntenut, mutta hyviä tyyppejähän ne on. Musiikkilliset tiet lähtivät myöhemmin erilleen ja joskus on sitten itsekin kiinnostunut tästä eri hip hop -tyylien vastakkainasettelusta ja mennyt tekemään ton Näkymä taidekahvilan ikkunasta -biisin. Siihen inspiroi mm. Fintelligenssin Kaikki tietää -biisi ja mun tulkintani eräästä välikohtauksesta, jossa osapuolina olivat he ja tuttuni. Mutta biisi on kuitenkin enemmän hip hopista yleensä eikä vain heistä, ja toisessa säkeistössä otan aika paljon takaisin, mitä ekassa sanoin. Ja nykyään kun esitän biisiä, niin Fintelligens ei tule edes mieleeni. Mä myös esittäessäni vaihdan muutaman taktisen sanan, jotta ihmiset kuuntelisivat sitä juttua eivätkä vaan pitäis sitä Fintelligenssin dissaus-biisinä. Olen puhunut siitä biisistä Iso-H:n kanssa enkä mä usko, että heillä on ongelmaa sen kanssa. Ja puhuisin mielellään lisääkin. Mulla on enemmän ymmärrystä heidän tekosiaan kohtaan kuin moni uskookaan...

Kenelle sun musiikki on suunnattu?

Tää on klisee, mutta vastaan silti. Tietysti haluan, että mahdollisimman moni tavoittaa musiikkini ja saa siitä jotain. Kuitenkin kaikki lähtee siitä, miltä minusta tuntuu eikä siitä, mitä oletan joidenkin haluavan kuulla. Mun musiikki on ehkä joillekin vaikeaa ja sitä joutuu sulattelemaan jonkun aikaa ennen kuin se iskee. Jos tykkää musta henkilönä, tykkää mun musiikista. Mä toivoisin tavoittavani vanhempaa yleisöä ja vaikka musiikillisesti hip hop on harvoin vertailukelpoista, niin lyriikan puolella on se meidän vahvuus. Ainakin teoriassa. Mä en tee hip hop -musiikkia. Mä teen musiikkia, joka tulee ulos jonkunlaisessa hip hop -formaatissa. Joten jos lukee mun riimejä paperilta, niin niitä varmaan useasti luulee melankoliseksi rokiksi tai joksikin...

Kumpi tulee ensin: musa vai lyriikka?

Mulla on aina mukanani mun riimikirja, johon koetan kerätä ajatuksiani ja kirjoitella biisejä. Useasti tekee biittiä ja sitten kaivaa kirjan esiin ja katsoo, jos jotain sopivaa löytyy, ja rupeaa työstämään lisää. Mieluisin tekotapa ja useasti tuottoisinkin on kuitenkin se, että kaverin kanssa istutaan alas, tehään taustaa, kehitellään aihetta ja kirjoitetaan siltä istumalta ja nauhoitetaan ainakin testiversio kappaleesta. Nopeasti ilman ihmeempiä valmisteluja.

Mitkä oli ekat jutut, jotka sai sut kiinnostumaan hip hopista ja musan tekemisestä? Entä mitkä on isoimpia inspiraation lähteitä just nyt?

Hip hopista kiinnostuin joskus 1988-89 muutaman kaverin myötä. Uutta tosi makeeta soundii ties kuinka monta kertaa dubatulla kasetilla!! Public Enemy ja Run DMC! Niistä ajoista on moni asia kääntynyt päälaelleen ja vaikka tietysti diggaan vanhaa hoppii, niin inspiraatio tulee enimmäkseen hip hopin ulkopuolelta tai sitten niiltä, jotka tekee todella progressiivista hip hoppia kuten anticon ja muut. Mä olen tippunut aika paljon kelkasta myös noitten underground-juttujen suhteen, mutta jos jonkun hyvän puolen haluaa siitä löytää, tässä ollessaan hirveissä levynikkareissa, niin mun soundi on kai aika omalaatuista ilman enempiä vertailukohteita. Kun ei tiedä missä mennään, niin tekee ihan omaa juttuu. Kai. Mä joskus tavoittelen semmoista kaunista tunnelmaa niin kuin esim. Sigur Rosilla tai Portisheadilla. Siis tavoittelen. Joskus taas päinvastaista.

Mikä on siistein juttu, mitä oot dj/mc -urasi aikana tehnyt?

Parhaat bileet vaikka ei ehkä omalta soitoltani on ollut Reclaim the Streets-bileitä ja mc-uralta ehkä Anticonin jätkien kanssa esiintyminen San Franciscossa. Ja tietysti liikkuvan pakettiauton katolta esiintyminen kuokkavierasjuhlissa ja kun Stockmannin kohdalla taisin vielä pistää jotain turkisten vastaista freestyleä.

Entä onko mitään, mikä jälkeenpäin hävettää?

Eiköhän ne oo jo purettu muutamissa mun biiseissä. Mä olen helvetin itsekriittinen, joten harvoin riittää se että yleisöön uppoo. Monesti nää mun mokat on kyl just niitä, mitä kukaan muu kuin mä ei huomaa. Mutta on niitä oikeitakin floppeja ollut. Toisaalta joskus sekin on uponnut yleisöön.

Sulla on riimeissä melko paljon yhteiskuntakritiikkiä, ja sun uusi logo on tyylikäs "no logo" culture jamming... Mistä kokemuksista tai aatteista sun radikalismi kumpuaa?

Mulla on kohta seitsemän vuotta jonkunlaista historiaa kansalaisaktivismista. Olen pyörinyt mielenosoituksissa ja tehnyt vähän järjestö- ja vapaaehtoisduuneja mm. Estellellä ja San Franciscon Food Not Bombsissa. Täysin vegaani olen ollut jo noin kuusi vuotta. En mä kai siis sovi ihan siihen perus mc-kategoriaan. Mun yhteiskuntakritiikki saattaa olla joskus aika huomaamatonta. Mä koetan myös pitää sen enemmän tunteiden kun ns. faktan pohjalla. Siis herättää tunteita ja ajattelua eikä vaan kertoa miten asiat on. Enhän mä edes tiedä miten asiat on. Mä silti kuvittelen tuntevani sisälläni, mikä on oikein ja mikä väärin. Ei mun tarvitse tarjota poliittisia pakettiratkaisuja johonkin ongelmaan. Mä voin sanoa että tämä on väärin, vaikka en osaisikaan sitä korjata. Ja sitä mä ehkä haluankin antaa. Herättää ihmisiä siitä koomasta, missä ne hyväksyy kaiken, kun asiat nyt vaan on niin. Yhteiskuntakritiikki on kuitenkin aika pieni osa mun musiikkia, ja jos joku haluaa todella poliittista musiikkia, niin tuskin voin olla avuksi.

Sulla on biisi viime kesän tapahtumista Göteborgissa, missä olit itsekin paikalla. Mitä ajatuksia se herätti?

Tapahtumasta jäi ristiriitaisia tunteita, hyviä ja huonoja. Enemmän kuitenkin sain uskoa tavallisten ihmisten voimaan ja velvollisuuteen vastustaa tätä koneistoa. Mulla oli joskus henkilökohtaisesti rankkaa koettaa puhua ihmisten kanssa Göteborgin tapahtumista, kun heidän ajatuksensa tapahtuneesta perustui vain valtamedian yksipuoliseen kerrontaan, eivätkä he voineet sulattaa mitään, mitä kerroin tai kyseenalaistaa mediasta kuulemaansa. Mua vaan harmittaa, että mun biisi tulee niin myöhään ulos enkä ollenkaan tiedä, miten siihen tullaan reagoimaan. Kappale on kuvitteellinen kertomus poliisin pään sisältä näiden tapahtumien aikana. Tarina menee aikajärjestyksessä paljonkin todellisten tapahtumien mukaan, ja varmaan melko totuudenmukaisesti, niin kauheata kuin se onkin.

Tuntuu että "Seattlen kapina" on koskettanut enemmän tai vähemmän myös hip hop -genreä, ainakin osaa siitä. Living Legends käyttää A-symboleja, keikoilla puhutaan mellakoista ja kyttien väkivallasta jne., ja jopa Fintelligens heittää samansuuntaista läppää. Onko "scene" mielestäsi jotenkin politisoitunut viime vuoden aikana?

No esim. Suomessa varmaan puolella hip hopin ns. suurista nimistä on sen suuntaisia kappaleita, mikä on aika kummallista, mutta tietysti hienoa. Jos on käynyt Jenkeissä ja nähnyt niitä elämän realiteetteja siellä, niin ei ole mikään ihme että siellä tunnetaan niin paljon vihaa poliiseja ja hallitusta kohtaan. "Scene" on politisoitunut. Hip hop on ollut aina hyvä keskustelukanava ihmisten kesken ja on tärkeää että sitä käytetään myös politiikasta keskusteluun.

Oot menossa pian linnaan totaalikieltäytymisestä. Onko tää sun valinta herättänyt paljon keskustelua musakuvioissa? Mitkä on sulle tärkeimmät syyt valita totaali?

On se herättänyt keskustelua tavallaan kun melkein jokainen siitä tuntuu tietävän. Mä haluan kyseenalaistaa tätä ajattelua siitä, milloin ihminen on hyödyksi yhteiskunnalleen ja isänmaalleen. Mä teen kaikkeni ehkäistäkseni sotaan johtavia syitä. Kärjistettynä on kuitenkin hyväksyttävämpää vain odottaa sotaa ja sitten tarttua aseisiin. En koe armeijapalveluksen olevan paras keino olla palvelukseksi maallemme tai puolustaa maatamme. Ja ne rahasummat, mitä maailmanlaajuisesti sotateollisuuteen hukataan, ovat järkyttäviä. Annettujen vaihtoehtojen edessä ja saadakseni mielipiteeni mitenkään kuuluville mä näen totaalikieltäytymisen ainoana vaihtoehtonani.

Tuleeko sulle nyt puolen vuoden keikka- ja levytystauko?

Mulla on muutamia lomapäiviä, jolloin aion tietysti keikkailla. Musaa on tullut nyt just paljon ulos, joten puolen vuoden tauko varmaan sallitaan. Uusi levy on valmiina ja se tulee ulos mun tuomion loppupuolella. Tietysti pitää tehdä tää gangsta-klassikko, eli räppäykset levylle vankilasta puhelimen kautta.

Milloin ja mistä voi hankkia sun uusia julkaisuja?

Uusia julkaisuja omakustanteina on Juhanin kanssa tehty Välispiikkien kuninkaat LIVE -cdr ja juuri ilmestynyt Surkeat kohtalot -cd, joita saa helpoiten Helsingistä Funkiestista tai postitilauksella mun sivujen ja suomihiphop.comin kautta. Samoin kuin Dj Skreamin kanssa tehty Palasina All i found, joka julkaistaan kohta on saatavissa sieltä. Karelia Recordsin kautta on tullut Oaklandissa tehty Jus Aname featuring Logic Harhailu/wondering -sinkku, jota saa kaikista levyliikkeistä. Ja jos ei löydy, pyytäkää tilaamaan.

Jus Aname, jusaname@hotmail.com, http://listen.to/jusaname