2006-12-07

Jo riittää almujen aneleminen!
Pamfletti opiskelijoiden asemasta tietokapitalismissa

Toimitus

Joukko helsinkiläisiä opiskelijoita valtasi tänään Porthanian yliopistorakennuksen protestoidakseen opiskelijoiden asemaa yhtenä tietokapitalismin riistetyimpänä työvoimana. Valtaajat ovat julistaneet opiskelijalakon perjantaiksi 8.12. Tässä julkaistavan valtaajien lakkopamfletin voit ladata myös pdf-tiedostona osoitteesta http://lakko.wordpress.com/. Monista ja levitä! Tue opiskelijakapinaa!

Vuoden 2006 voimallisimmat yhteiskunnalliset kamppailut ovat kaikki kiertyneet koulutuksen ympärille.

Pariisista Kööpenhaminaan, Santiago de Chilestä Kapkaupunkiin on luokkatais- telun kohteena ollut koulutus, oppiminen ja tieto: yliopistot, lukiot, peruskoulut. Sen tärkeimpänä paikkana on toiminut ihmisen "pää": aivot, asenteet ja suhteet toisiin ihmisiin.

Kamppailujen keskipisteessä on ollut kysymys yhteisestä, kysymys oikeudesta tietoon, tiedon ja koulutuksen vapaasta "käytöstä" ja saatavuudesta. Tätä oikeutta on jatkuvasti puolustettava sekä yksityisten yritysten että julkisen vallan yrityksiltä patentoida, haltuunottaa ja ulosmitata kollektiivisen ajattelun tuotteita.

Näitä kapinoinnin muotoja ja niissä itsensä alttiiksi asettaneita ja paremman tulevaisuuden puolesta taistelevia nuoria on jatkuvasti väheksytty. Erityisesti väheksynnässä ovat kunnostautuneet vasemmistolaiset ja "kriittiset" kommentaattorit. He ovat tuominneet ne keskiluokkaisen nuorison omahyväiseksi rähinöinniksi, joka sivuuttaa kaikki olennaiset yhteiskunnalliset ongelmat: oikei- den työpaikkojen katoamisen, väestön ikääntymisen ja odotettavissa olevan työvoimapulan, jota edes pääministeri tyttöystävineen ei onnistu torjumaan.

Tässä vasemmistolaiset kuitenkin käyttäytyvät yhtä typerästi kuin Tuhkimon kateelliset sisaret, jotka yrittivät väkisin sovittaa lasikenkää omiin liian lihaviin jalkoihinsa.

Tehdastyö on menettänyt hegemonisen asemansa kapitalistisen tuotannon kokonaisuudessa. Tehtaista ja perinteisistä koneista on tullut yrityksille rasitteita ja kustannuksia, jotka ulkoistetaan alihankkijoille ja siirretään sinne, missä työntekijöiden oikeuksia voi polkea raaimmin. Sen sijaan ihmisiin ruumiillistuneesta "inhimillisestä pääomasta", kasvatuksesta, koulutuksesta, tutkimuksesta, terveydestä ja kulttuurista on tullut rikkauden ja taloudellisen kasvun tärkein lähde. Ne ovat suoraan tuottavia ja siksi myös suoraan kamppailun kohteena. Siksi kateellisten ja moralististen sisarten voivotuksilla ei ole mitään arvoa prinssin silmissä.

Teollisessa kapitalismissa pääoma piti hallussaan tehtaita, joihin se kokosi tuottajat yhteen ja koneita, joita se pakotti työläiset käyttämään. Nykyään tuottaja kantaa itsessään tuotantovälineitään, aivojaan, tapojaan, tietojaan ja taitojaan. Hän itse, yhdessä toisten samanlaisten kanssa, on koko yhteiskunnan tilaan levittäytynyt tehdas; hänen tietonsa, kokemuksensa ja koulutuksensa ovat kone ja hän on konetta käyttävä työläinen. Kapitalismin toiminnan edellytyksenä on edelleen tuotantovälineistään irrotettu tuottaja, toisin sanoen työläinen.

Aineettoman tuotannon oloissa tämä irrottaminen on kuitenkin jatkuvasti tuotettava uudelleen ja uudelleen. Nykyään tuottajien ja tuotantovälineiden erottaminen vaatii:

1. tuottajien erottamista toisistaan; ei heidän yhteen kokoamistaan yhteiseen tilaan, vaan heidän eristämistään "yksilöiksi",
2. tuottajien ja heidän tuotantovälineidensä tai koneidensa, ihmisruumiin ja ajattelukyvyn toisistaan erottamista.

Niin yksinäisten "yksilöiden" luomisessa kuin ajattelun eristämisessä ajattelevasta ihmisestä koulutuksella on nyt kapitalismin toiminnan ja jatkuvuuden kannalta olennainen merkitys.

Aineettomaan tuotantoon perustuvassa taloudessa, jossa keskeisimmiksi tuotantovoimiksi nousevat tieto ja sosiaaliset verkostot, tulee oikeudesta tiedon käyttämiseen ja pääsystä tietynlaisiin sosiaalisiin verkostoihin kaikkein olennaisimpia kamppailujen kohteita. Eliittilukiot ja korkeakoulut ovat tietopohjaisessa taloudessa keskeisiä solmukohtia, joissa määritetään oikeuksia tiedon saatavuuteen ja patentointiin sekä luodaan suhteita ihmisiin, joista on hyötyä uran luomisessa. Kuka tahansa yliopisto-opiskelija ymmärtää, että korkeakouluun pääseminen ei ole olennaista vain siellä saatavan informaation (sen saa mistä tahansa julkisesta kirjastosta) tai tutkintotodistuksen (jonka voi suorittaa myös kirjekursseilla), vaan ennen kaikkea opiskelijaelämän luomien sosiaalisten verkostojen takia. Taistelu koulutuksesta on siis taistelua tuotantovälineiden hallinnasta.

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.