2006-02-06

Toni Negri: liikkeet imperiumissa

Toimitus

Negrimania. Globaaliliikkeiden raamatuksi muodostuneen Imperiumin kirjoittaja Antonio Negri on äskettäin julkaissut kirjan Movimenti nell'Impero ("Liikkeitä imperiumissa"). Kolmekymmentä vuotta sitten häntä syytettiin "cattivo maestroksi" ("paha opettaja") ajatustensa vuoksi. Nyt hänen ajatuksensa koskien antiamerikkalaisuutta, oikeuslaitosta ja globaaliliikkeitä nostavat meteliä myös vasemmiston keskuudessa.

Professori Negri, mitä ovat liikkeet Imperiumissa?

"Ne ovat henkilökohtaisia ja historiallisia liikkeitä. Aloitan omista liikkeistäni: 25 vuoden jälkeen, vuonna 2003, sain lopulta passini takaisin, ja siitä lähtien olen alkanut kiertää maailmaa. Sitten on tietysti maailmanlaajuisia liikkeitä. Nuo seismiset järistykset, joista globaalisuus kärsii ja jotka aiheuttavat imperiaalisten valtojen hajautuksen: yhdestä amerikkalaisesta vallasta siirrytään useisiin maanosittaisiin valtakeskuksiin, Kiinaan, Intiaan, suuriin eteläamerikkalaisiin maihin, kuten Brasiliaan, ja mahdollisesti Eurooppaan."

Euroopasta: sanotte uskovanne siihen. Kirjassanne kuvaatte sitä Venuksena, joka asettuu vastakkain Amerikka-Marsin kanssa.

"Tietysti uskon siihen, sillä ehdolla, että sitä ei pidetä toisenlaisena valtana vaan vastakulttuurina, liikkeenä. Olen europeisti, olen aina kamppaillut Euroopan yhtenäisyyden puolesta, sen perustuslain puolesta."

Sellaisen perustuslain puolesta, joka ei viittaa kristillisiin juuriin?

"Luonnollisesti täysin maallisen perustuslain puolesta. Maallisuus on yksi perustava kansallisvaltioiden saavutus, jota ei tarvitse hylätä."

Tämä Eurooppa nähdään myös vastavoimana Amerikalle, laajalle levinneen antiamerikkalaisuuden vanavedessä.

"Pitäisi jo hylätä nämä hyödyttömät polemiikit Amerikan puolesta ja sitä vastaan. Minä en ole Amerikkaa vastaan, pidän karkeaa antiamerikkalaisuutta typeränä, oli se sitten oikeistolaista tai vasemmistolaista. Olen aina tuntenut vetoa amerikkalaiseen kulttuuriin, pidän sitä suurena maana, suurena demokratiana, jolla on suuri perustuslaki. Olen aina ollut kiinnostunut ja viehättynyt suurista amerikkalaisista liikkeistä, esimerkiksi pasifistisista tai ammattiyhdistysliikkeistä. Olen kuitenkin tietyn amerikkalaisen politiikan vastustaja: eilen esimerkiksi Vietnam-politiikan, tänään George Bushin politiikan".

Entä kuinka ajatella taistelua Imperiumin politiikkaa ja mahtia vastaan?

"Imperiumia vastaan asettuu vastaimperiumi, joka on myyttinen hahmo. Se syntyy vaatimuksesta vastustaa tätä imperiaalisen järjestyksen rakentumista, ja se organisoituu globaaleissa liikkeissä, jotka harjoittavat demokraattista vastarintaa."

Olemme tulleet tärkeään kohtaan: globaaliliikkeet. Mitä niistä on jäljellä, Seattlen ja Genovan huuman jälkeen?

"Kun aloimme Michael Hardtin kanssa kirjoittaa Imperiumia, oli vuosi 1997. Sen jälkeen moni asia on muuttunut. Ennen kaikkea, on ollut syyskuun 11. ja hyökkäys Twin Towersiin. Syyskuun 11. on nujertanut globalisaatioliikkeet, ajanut ne kriisiin, koska Imperiumi on organisoinut itsensä uudelleen ja keskittänyt voimansa uuden ulkoisen viholliskuvan edessä."

Onko kyse sivilisaatioiden välisestä sodasta?

"Sivilisaatioiden sotaa ei ole, ei ole yhteentörmäystä amerikkalaisen imperiumin ja arabialaisen kalifikunnan välillä. Maailmanlaajuinen yhteentörmäys ei taatusti ole uskontojen välinen: se on keinotekoisesti luotu yhteentörmäys, jonka taakse kätkeytyy pikemminkin normaalit ja historialliset voimapolitiikat ja niiden pyrkimykset ottaa haltuun maailman rikkauksia, öljyä, kommunikaation ja kaupan väyliä."

Mutta onko amerikkalainen imperiumi onnistunut vahvistumaan syyskuun 11. päivän jälkeen?

"Syyskuun 11. päivän jälkeen eurooppalaiset valtiot asettuivat amerikkalaisen imperiumin politiikkaa vastaan. Tapahtui se, mikä on tapahtunut historiassa aiemminkin: Washingtonin monarkian toimeenpanemaa vallankaappausyritystä vastaan ovat liittoutuneet väen sekä aristokratian intressit - tässä aristokratialla tarkoitan eurooppalaisia valtioita ja amerikkalaisten brutaalista politiikasta suuttunutta kapitalistista älymystöä."

Erotatte väen sekä vanhasta työväenluokasta että epämääräisestä massasta. Kuinka tämä väki voi organisoitua? Vanhaa työväenluokkaa ohjasi kommunistinen puolue. Entä väkeä?

"Väen edessä menettävät vanhat, byrokratialle rakennetut karismaattiset puolueet merkityksensä. Väki ilmaisee, ennen kaikkea verkon kautta, yhteisiä tarpeita ja vaatimuksia, kiitos yksinkertaisen ja selvän kielen, ja organisoituu liikkeissä."

Jos vanhaa proletariaattia ei ole, miten määrittelette uuden?

"Älyllinen proletariaatti ja prekarisoitu älymystö, joiden tarpeisiin meidän on vastattava."

Eikö tämä vaikuta utopialta, joka piilottaa paljon synkemmän todellisuuden?

"Mutta utopia on olemassa, se on juurtunut ihmishenkeen. Uskon, että kapitalismi ja sen logiikka näyttävät yhä tarpeettomammilta. Minun aivoni, minun tietoni, minun haluni eivät enää tarvitse pomoa: minä yksilönä työskentelen autonomisesti."

Mitä on jäljellä marxismista?

"Paljon. Voisin sanoa, että kapitalistit ovat marxisteja, ja käyttää vanhaa heittoa, jonka mukaan todelliset neuvostoihmiset ovat Wall Streetillä. Mutta heitot sikseen. Marx kuului siihen ajattelun suuntaukseen, joka lähtee Machiavellista ja Spinozasta kulkien Hegeliin ja saapuu lopulta häneen."

Oletteko tekemässä uutta kirjaa?

"Kyllä, olen viimeistelemässä kirjan nimeltä Interregno ("Interregnum" on aika, jolloin maassa ei ole yleisesti tunnustettua hallitsijaa) kirjoittamista Feltrinellille. Se on haastattelu vasemmiston kriisistä maailmassa sen kohdatessa liikkeiden kehityksen suuret etapit Seattlesta tähän päivään."

Miksi tämä otsikko?

"Koska perinteinen vasemmisto, puolueet, DS ja muut Italiassa, sosialistit Ranskassa ja kaikki muut, ovat lähes kyvyttömiä käsittämään liikkeiden taholta tulevia aloitteita."

Mutta oletteko te, professori, vasemmistolainen?

"Olen aina ollut ja olen edelleen vallankumouksellista vasemmistoa".

Joten ette usko perinteiseen, parlamentaariseen politiikkaan?

"Ajattelen, että se voi olla hyödyllistä, kunhan toimitaan kapitalismin ylittämiseen tähtäävien periaatteiden pohjalta."

Olette arvostelleet osaa Italian vasemmistosta siitä, että he käyttävät oikeuslaitosta poliittisena aseena. Tuleeko tämä henkilökohtaisista kokemuksistanne?

"Tulee myös niistä, tietysti, ja se on kritiikkiä tavalle jolla poliittinen luokka, niin oikealla kuin vasemmalla, on käyttänyt oikeuslaitosta. Toisaalta se kuuluu meidän perustuslailliseen rakenteeseemme. Esimerkiksi Amerikassa tai Ranskassa vallitsee täsmällinen suhde oikeuslaitoksen ja toimeenpanovallan välillä. Ainoastaan Italiassa on tällainen uskomaton ja absurdi oikeuslaitoksen itsenäisyys ja mahdollisuus käyttää oikeuslaitosta aseena likaisiin peleihin, tänään, kuten ennenkin, antiterrorismin nimissä."

Silloin ennen teitä kutsuttiin "cattivo maestroksi". Eikö teitä hämmennä se, että teitä on nykyään alettu pitää länsimaisen ajattelun profeettana?

"En usko ansainneeni tuota kunniaa, joka sitä paitsi on vain italialaista perua. Ranskassa minulla on aina ollut toisenlainen maine kuin täällä. Olen ollut uhri, syntipukki ja olen kiitollinen, että olen niin monen vuoden jälkeen selviytynyt siitä hengissä."

Haastattelu on lyhennetty käännös Il Giornale -päivälehdessä julkaistusta artikkelista.

Antonio Negri: Movimenti nell'impero. Passaggi e paesaggi.
Raffaello Cortina, 303 s.

Kirjan esittelyteksti:
"Vallankumous palaa ajankohtaiseksi. Uusliberalismin nostattaman Imperiumin horjuminen tarjoaa nyt mahdollisuuden osoittaa, että "toisenlainen maailma on mahdollinen".
Vastaimperiumi on väki. Se ei ole ainoastaan toisenlainen elämisen muoto, vaan se on ennen kaikkea uuden poliittisen subjektiivisuuden tuottamista. Absoluuttisen demokratian tuottamista. Empiren ja Multituden jälkeen tämä kirja kertoo siirtymistä, uusista etapeista maailman uudelleenrakentamisen prosessissa. On selvää, että liike tulee olemaan erittäin radikaali ja tuomaan mukanaan vallankumouksen, jolla on miltei antropologisen muutoksen kasvot."