2005-09-27

Verkko ja politiikka*

Mikko Jakonen

Yhteiskunnallinen toimija verkossa – Prekariaatti.org

Kuinka verkon kautta ja verkossa voidaan sitten toimia yhteiskunnallisesti ja poliittisesti näiden muiden suurten yhteiskunnallisten vaikuttajien seassa. Verkosta ja tietoyhteiskunnasta puhuttaessa, on uuden luominen ja uuden yhteiskunnallisen toiminnan tai prosessin aloittaminen yhä enemmän semioottisiin virtoihin - siis merkkeihin, symboleihin, sanoihin ja käsitteisiin - vaikuttamista. Tästä toimii esimerkkinä Prekariaatti.orgin toiminta, jonka ensimmäisenä toimintaperiaatteena ei ole ollut oikeastaan mikään muu, kuin prekariaatti, prekaarisuus, prekarisoituminen, pätkätyö ynnä muiden tämänkaltaisten käsitteiden lanseeraaminen julkiseen keskusteluun. Tässä mielessä kysymys on juuri näkyväksi tekemisestä, siitä, että tietty ilmiö, yhteiskunnallinen tendenssi tai vaikkapa vain sitten mielipide tai poliittinen kanta, saa muusta merkkivirrasta erottuvan ilmiasun, itsenäisen sanan ja käsitteen, jonka kautta voidaan käsitellä monipuolisesti jotain yhteiskunnallista ilmiötä, tässä tapauksessa työelämän, ja elämän yleensäkin, prekarisoitumista, eli muuttumista epävarmemmaksi ja joustavammaksi.

Tämä näkyväksi tekeminen kertoo erityisestä vallan muodosta, kommunikatiivisesta vallasta tai mediavallasta, josta esimerkiksi Jussi Vähämäki on kirjoittanut teoksissaan Elämä teoriassa ja Kuhnurien kerho. Ominaista ja ongelmallista tälle mediavallan muodolle on se, että yhteiskunnalliseen kommunikaatioon pääsee osallistumaan vain tietyillä ehdoilla: tietoyhteiskunnassa, joka suorastaan vilisee erilaisia marginaalisia ja minoritaarisia ryhmiä - jopa siihen pisteeseen saakka, että mistään yhteiskunnallisesta enemmistöperiaatteesta on hyvin vaikea enää puhua - on kuitenkin tyypillistä, että julkinen keskustelu sulkee tehokkaasti ulos juuri näitä marginaalisia ryhmiä. Valta-asetelmat näkyvät median antamassa näkyvyystilassa, ja yhteiskunnassa, jossa nimenomaan näkyvyys on keskeinen tekijä, on tämän mahdollisuuden epääminen myös yhtä kuin yhteiskunnallisen vaikutusmahdollisuuden epääminen. Kun lisäksi huomioidaan se, että yhä suurempi osa julkisesta tilasta – niin virtuaalisesta kuin fyysisestäkin – on yksityisten liikeyritysten hallitsemaa ja markkinoiden periaatteen määrittelemää, sulkeutuu vapaan julkisen keskustelun tila yhä enemmän, eikä kyse ole ainoastaan rahasta, vaan paljon laajemmasta yhteiskunnallisesta tendenssistä.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää Animalia ry:n taannoista bussipysäkeille suunnattua mainoskampanjaa, jossa muistutettiin eläinoikeusasioista hätkähdyttävällä tavalla. Yksityinen liikeyritys sulki tämän julkisen vaikuttamisen kanavan Animalialta vedoten siihen, että tätä julkista tilaa myyvän yrityksen imago saattaisi moisesta mainonnasta tahriintua. Näin mainokset poistettiin, vaikka Animalia maksoikin täyden hinnan julkisesta mainostilasta.

Sama koskee verkkoa, jossa yksityiset palvelimet pystyvät poistamaan heitä epäilyttävien tai häiritsevien asiakkaiden sivut verkosta. Tässä mielessä yksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen keino onkin vapaan sivustotilan avaaminen ja luominen, ja tämä tarkoittaa myös tietynlaisten resurssien omaamista, siis kykyä palvelinten, kotisivujen, keskustelufoorumeiden ynnä muiden sellaisten luomiseen. Yksi keskeinen ennakkoehto yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle verkossa on siis oman tilan ja omien kanavien luominen verkkoon.

Tätä toimintaa ja vaikuttamisen tapaa kutsuisin suoraksi vaikuttamiseksi ja ihmisten itseorganisaatioksi, ilman mitään ulkopuolista edustavaa tahoa, kuten ammattiyhdistysliikettä tai poliittista puoluetta, Suomen valtiota, EU:n projektia ja kunnan hallintoa. Toisinsanottuna, tällainen yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta pyrkii vaikuttamaan asioihin suoraan, omaehtoisesti ja ilman mitään välittävää tasoa tai järjestelmää.

Uudet yhteiskunnalliset liikkeet pyrkivät näin tuomaan esille itse asiat ja herättämään asianosaiset tahot keskustelemaan ja ilmaisemaan kantansa näistä asioista suoraan ja selvästi. Jo tämä "suoraan puhuminen" voidaan nähdä tärkeänä osana yhteiskunnallista vaikuttamista, sillä virallinen edustuksellinen politiikka henkilöityy yhä enemmän "ammattipoliitikkojen" naamioiden ja yksityiselämän koukeroiden taakse tai sitten uusien kommunikatiivisten väylien, kuten nettidemokratian, julkisen mielipiteenilmaisun, "asiakaspalautteen" ja byrokratian suojiin.

Prekariaatti.orgin tapauksessa pyrkimyksenä on ollut haastaa niin pätkätyöläiset, kuin pätkätyön ostajat - siis toisinsanottuna työnantajat - sekä myös journalistit, ammattiyhdistysliikkeet ja ammattipoliitikot havaitsemaan, tunnustamaan ja toimimaan tämän ilmiselvän yhteiskunnallisen ja etenkin (työ)elämää koskevan muutoksen - prekarisoitumisen - ymmärtämiseksi ja sen sisältämien mahdollisuuksien tiedostamiseksi. Tätä tarkoitusta varten on lanseerattu Prekariaatti.org -sivusto, joka on asettunut ennen kaikkea prekaarissa tilanteessa elävien ihmisten kannalle, luoden tietoisesti eroa ja kamppailua suhteessa työn ostajiin, jotka maksavat osa-aikaisesta ja pätkätyöstä tällä hetkellä aivan liian pientä korvausta. Pätkätyö on ollut selvä tendenssi työmarkkinoilla, ja pätkätyön avulla yritykset ovat pyrkineet irtautumaan sosiaali-, terveys- ja eläkemaksuista, sekä lastenhankkimiseen kuuluvista kuluista. Kuitenkin jo noin 35% prosenttia suomalaisista työtekijöistä tekee epäsäännöllistä, epätyypillistä tai pätkätyötä. Tämä kustannusten kiertäminen ja "ulkoistaminen" parantaa kyllä työnostajan yrityksen taloudellista tulosta – oli tuo työn ostaja sitten yksityinen yritys, valtio tai kunta - mutta niin työntekijät kuin yhteiskuntakin joutuvat tässä yhteiskunnallisen vastuun pakoilussa maksajiksi ja vastuunkantajiksi.

Ensimmäisenä yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotona on siis ollut uuden käsitteen ja sanaston luominen ja sen lanseeraaminen julkiseen keskusteluun. Tämä vaikuttamisen muoto onkin toiminut erittäin hyvin, sillä yhdessä Prekariaatti.orgin kirjoitusten, sekä sivuja pääasiallisesti ylläpitävien tahojen julkisten esiintymisten ja joidenkin mielenosoitusten vuoksi prekariaatti-sanasta/käsitteestä tuli vuodessa keskeistä yhteiskunnallisen journalismin ja keskustelun sanastoa.

Toiseksi Prekariaatti.orgissa on pääasiallisena toimintaperiaatteena ollut luoda vapaa foorumi tai tila, joka on vapaasti muotoutuva ja joka ei sulje ulos kommunikaatiosta ketään. Toisinsanottuna kokemusten, näkökantojen, tutkimustulosten ja mielipiteiden julkaisu on ollut Prekariaatti.orgin sivuilla vapaata ja avointa.

Näiden kahden yhteiskunnallisen vaikutusmuodon lisäksi Prekariaatti.org on toiminut tästä nimenomaisesta yhteiskunnallisesta muutoksesta eri tavoin kiinnostuneiden ihmisten kohtaamis- ja vaikuttamiskenttänä. Prekariaattia koskevassa kirjoittelussa ja keskustelussa on ollut mukana vanhoja ja nuoria, tutkijoita ja opiskelijoita, vakinaisia ja pätkätyöläisiä, sekä useisiin erilaisiin poliittisiin ryhmiin kuuluvia ihmisiä. Varsinaisena foorumina tälle keskustelulle on toiminut prekariaatti.org-keskustelu sivusto. Näiden sivujen kautta on pystytty kartoittamaan avoimesti meneillään olevaa tilannetta, vaihtamaan mielipiteitä, sekä esittämään perustellumpiakin näkökantoja. Lisäksi Prekariaatti.org on toiminut myös tiedon lähteenä ja kanavana muille kansalaisjärjestöille, poliittisille puolueille, ammattiyhdistysliikkeille ja medialle.

Myös tutkimuksellinen ote on ollut tärkeää Prekariaatti.orgin toiminnassa, sillä tietoyhteiskunnassa myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen tulee lähteä ennen kaikkea vallalla olevan tiedon kritiikistä ja uusien tieteellisten tulosten ja näille perustuvien näkökantojen muotoilusta. Pelkällä mielipiteellä tai moraalisella närkästyksellä ei siis merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia voida nykypäivänä saada aikaan.

Näiden seikkojen lisäksi ovat verkon tarjoamat välineet, kuten erilaiset sähköpostilistat ja irc-kanavat olleet tärkeitä toiminnan välineitä, etenkin sivuston aloitusvaiheessa. Sähköpostilistoilla käydään myös paljon teoreettista ja periaatteellista keskustelua, joka ei välttämättä välity julkisuuteen, mutta näkyy toiminnassa. Tämä periaatteellinen ja teoreettinen, ja joskus myös käytännön toimenpiteistä käytävä keskustelu on tärkeä osa yhteiskunnallista vaikuttamista, jota tulee erityisesti suojella yksityisenä ja kajoamattomana kansalaisoikeutena, sananvapautena. Viittaan tässä niihin keskusteluihin, jotka ovat saaneet tuulta uusista tietoturvaan kohdistuvista vaatimuksista: ajatus siitä, että poliisi saisi lain turvaamana seurata ja lukea erilaisia sähköpostikeskusteluja tai kuunnella puhelinkeskusteluja kuulostaa suorastaan käsittämättömältä, ottaen huomioon sen, että emme elä totalitaristisessa yhteiskunnassa. On kuitenkin hyvin tiedossa, että Euroopassa poliisi seuraa ja lukee sähköpostilistoja, eikä tällainen ole Suomessakaan ennenkuulumatonta.

Joka tapauksessa, tällaiset suorat vaikuttamiskanavat kuten Prekariaatti.org tuottavat hyvin suunniteltuina ja toisaalta riittävän vapaina foorumeina selvää tulosta. Verkon avulla on mahdollista nostaa esille sellaisia asioista, joita virallinen valtionhallinto ei ole joko huomannut tai sitten halua ottaa esille. Tietoyhteiskunnassa tämä vaikuttaminen tapahtuu ennen kaikkea perustellun ja kriittisen tiedon lanseeraamisena, ja toisaalta sellaisten vaiettujen ilmiöiden näyttämisenä ja esiin nostamisena, joista ihmiset eivät joko kykene, tai uskalla puhua henkilökohtaisesti.

Prekariaatti.org toimii ilman selvää johtoa tai jäykkää suunnitelmaa. Se toimii joustavasti tilanteiden ja ihmisten omien tarpeiden mukaan. Prekariaatti.org ei myöskään velvoita keskustelussa oman henkilön esiintuomista: Prekariaatti.orgissa ihmisillä on oikeus pitää henkilönsä salassa – tai naamioituna - ja ilmaista silti mielipiteensä. Tämä salaisuuden ja tietyn kasvottomuuden takaaminen on jatkossakin tärkeää, sillä demokraattisen toiminnan perusehto on oikeus oman äänensä antamiseen – salaisesti, ilman seuraamuksia ja raporttia kenellekään muulle. Näin ollen, jos verkkoa halutaan kehittää demokraattisen toiminnan edesauttajana ja todellisena yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä, on syytä suhtautua erittäin kriittisesti verkon käyttöperiaatteiden ja tietoturvan rajoituksiin.

Tilanteessa jossa netinkäyttäjän liikkeitä voitaisiin seurata tarkasti, voidaan unohtaa myös ajatukset verkon kautta tapahtuvasta kunnallisista tai jopa valtiollisista asioista äänestämisestä, sillä pahimmassa tapauksessa jokainen ääni voidaan jäljittää ja vaalisalaisuus näin ollen rikkoa. Siksi verkon toimintaperiaatteista keskusteltaessa tulee olla hyvin tarkkana ja muistaa se, että verkon hallinta ja seuranta voi viedä kansalaisoikeuksiamme laajakaistan nopeudella ajassa taaksepäin ja jopa sellaisiin yhteiskuntiin, joita pidämme negatiivisina esimerkkeinä totalitaarisesta hallinnosta.

Tämän vuoksi on syytä pitää mielessä kysymys jonka esitin alussa: minkälainen kuva yhteiskunnastamme netin kautta katseltuna muodostuu? Onko tämä kuva tulevaisuudessa yhä enemmän suurten medioiden ja kaupallisen nettitilan ja kaupallisen toiminnan hallitsema, vai onko "kansalaisyhteiskunnalla" siinä kasvava rooli. Kysymys on myös siitä, haluammeko toimia suoraan ja omaehtoisesti, vai valmiiksi asetelluissa kehyksissä: onko meillä oikeus luoda oma nettiympäristömme ja yhteiskuntamme – omat vaikuttamisen kanavat - vai joudummeko toimimaan ainoastaan annetuissa puitteissa. Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä, joihin olisi olemassa helpot vastaukset.

Tämän vuoksi verkkoon ja sen avoimuuteen kohdistuvan pelon lietsonnan sijaan tulisi puhua verkosta erityislaatuisena mahdollisuutena kulkiessamme kohti yhteiskuntaa, jossa keskusjohtoisuus ja tarkkailu on vähentymässä, ei lisääntymässä. On pidettävä kiinni verkon jokamiehenoikeudesta ja sananvapaudesta, sillä verkko on ennen kaikkea meidän yhteinen kenttämme ja työvälineemme, jonka avulla voimme vaikuttaa jokapäiväiseen yhteiskunnalliseen elämäämme positiivisesti ja sen mahdollisuuksia laajentaen.

*Teksti on laajennettu versio alustuksesta HYOL:n (Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto) kesäseminaarissa Hämeenlinnassa 3.8.2005.

Muutamia esimerkkejä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta verkossa

Suomi:

http://prekariaatti.org/
http://prekariaatti.org/keskustelu/
http://megafoni.kulma.net/
http://www.ecn.org/finlandia/tottelemattomat/
http://www.ecn.org/valkohaalarit/suomi/index.htm
http://www.ecn.org/valkohaalarit/suomi/index.htm
http://www.minna.fi/
http://squat.net/valtaus/
http://www.maanystavat.fi/
http://www.aseistakieltaytyjaliitto.fi/
http://www.oikeuttaelaimille.net/www/index.ph?option=com_frontpage&Itemid=75
http://squat.net/

Ruotsi:

http://marxistisktforum.cjb.net/
http://www.maska.nu/
http://www.planka.nu/
http://www.snatta.nu/
http://www.polkagrisar.cjb.net/

Muista maista:

http://www.makeworlds.org/
http://www.rekombinant.org/
http://www.commoner.org.uk/
http://www.globalproject.info/index-it.html
http://www.indymedia.org/en/index.shtml
http://sindominio.net/karakola/
http://www.i3c-asso.org/rubrique.php3?id_rubrique=12
http://ch.indymedia.org/demix/anticapglob/archive47.shtml
http://www.republicart.net/index.htm
http://multitudes.samizdat.net/
http://www.deriveapprodi.org/
http://www.left-action.de/wkl/index.html
http://www.thenation.com/

Internet tilastoja:

http://www.stat.fi/
http://www.internetworldstats.com/stats.htm

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.