2005-09-27

Verkko ja politiikka*

Mikko Jakonen

Tekstissä käsitellään verkkoa yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä ja kenttänä. Huomion kohteena on erityisesti verkon rooli suorassa yhteiskunnallissa vaikuttamisessa. Esimerkkinä tästä itseorganisoituvasta toiminnasta tarkastellaan Prekariaatti.orgin sivustoa.

Aluksi

Verkko voidaan jakaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta katsottuna vähintään kolmeen osaan. Verkko on erityisesti immateriaalisen – siis aineettoman työn, toiminnan ja vaikuttamisen kenttä. Toisaalta verkko on myös väline materiaalisen työn ja materiaalisten resurssien organisoinnissa. Ja yhä enemmän verkko on ihmisten sosiaalisten suhteiden ja kommunikaation välittäjä. On kuitenkin syytä huomata, että kaikki se mikä näkyy verkossa, ei ole kaikki mitä yhteiskunnassa tapahtuu, eikä kaikki se, mikä yhteiskunnassa tapahtuu, näy verkossa. Niin suurelta itsestäänselvyydeltä kuin tämä seikka kuulostaakin, on se yksi suurimmista käsitysharhoista ajateltaessa tietoyhteiskunnan rajoja ja mahdollisuuksia. On siis syytä muistaa, että verkko on parhaimmillaan elimellinen osa yhteiskuntaa, eikä yhteiskunta palaudu koskaan verkkoon kokonaisuudessaan. Kaikki ei ole "siellä netissä" vaikka yleinen lauseen parsi näin haluaakin ilmoittaa.

Tämä on se kysymys, jota haluan tässä tekstissä käsitellä. Asian voisi ilmaista täsmällisemmin kysymällä onko verkko yhteiskunnan representaatio ja jos on, niin millainen. On myös kysyttävä minkälaisen presentaation yhteiskunta itsestään verkossa antaa, vai onko verkon ongelmana pikemminkin se, että yhteiskunta ei siellä näyttäydy, vaan pikemminkin piiloutuu verkon käyttäjältä. Samalla on muistettava, että verkko ei ole ainoastaan väline tai välittäjä, vaan se ilmaisee niin itseään, kuin sen sisältämiään asioitaan suoraan. Yksi keskeinen erottelu syntyykin siitä, nähdäänkö verkko jonkinlaisena globaalina välittäjänä, "tiedon valtatienä" kuten Bill Gates asiaa nimittää, vai jonakin muunlaisena yhdistävänä tekijänä. Näihin kysymyksiin ja etenkin niihin annettaviin vastauksiin liittyy sellaisia asioita, jotka ovat tärkeitä myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta.

Näkökulmani näihin aiheisiin kulkee tässä esityksessä marginaalin tai vähemmistöjen kautta. Haluan tuoda esille, kuinka ihmisten on verkon avulla yhä helpompi vaikuttaa suoraan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan. Tämän suoran demokraattisen toiminnan mahdollisuudet liittyvät myös edustuksellisen (representatiivisen) demokratian toimintaan. Suoraan demokraattiseen toimintaan liittyvät rajoitukset ovat sellaisia myös edustukselliselle demokratialle ja koko yhteiskuntamme toimintaperiaatteelle. Vaatimukset rajoituksista, jotka kohdistuvat verkossa tapahtuvaan anonyymiin mielipiteen ilmaisuun liittyvät lopulta hyvin tiiviisti myös perinteisen edustuksellisen demokratian perustaan – eli vaalisalaisuuden takaamiseen.

Yksi tapa pohtia verkkoa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttänä, on pohtia verkkoa erityisenä spektaakkelin muotona. Tällöin yhteiskunnallinen vaikuttaminen joka tapahtuu verkossa, on ennen kaikkea kamppailua näkyvyydestä keskeisten informaatiovirtojen – toisin sanottuna valtamedioiden ja tiedonvälityksen hallussa pitämillä väylillä tai "tiedon valtateillä". Yhdeltä puolelta – valtamedian ja ison rahan projektien näkökulmasta - yhteiskunnallinen vaikuttaminen on siis kuvien ja tietoaineistojen tuottamista toisten kuvien ja tietoaineistojen joukkoon. Toisaalta – radikaalin ja suoran toiminnan kannalta – yhteiskunnallinen vaikuttaminen on pikemminkin valtamedian harjoittaman harmonisen kuvanrakentamisen kyseenalaistamista, niiden kanssa keskustelua ja samalla myös valtamedian luomien kuvien kaatamista – tiedon valtatien tukkimista ja valtaamista.

On kuitenkin pidettävä mielessä se, että verkossa on suhteellisen helppoa saada äänensä hetkellisesti kuuluville ja tehdä sivustonsa tunnetuksi. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen joka toimisi ainoastaan mediatilan haltuunottamisen ja eräänlaisen perusteettoman möykkäämisen kautta, ei kykene saamaan kuitenkaan aikaan mitään merkittäviä tai pitkäjänteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suora vaikuttaminen netissä tarvitsi taakseen suuret massat, jotka ovat jo etukäteen kulloisestakin asiasta samaa mieltä. Päinvastoin, toiminta verkossa voi olla pienen ryhmän organisoimaa – mutta sen vaikutukset voivat olla suuria jos ihmiset kokevat tuon asian tärkeäksi ja perustelluksi, tai jos he löytävät tuosta projektista jotain heitä yhdistävää. Juuri tässä mielessä ihmisten suora toiminta kykenee netin avulla luomaan uutta liikehdintää ja uudenlaista ymmärrystä yhteiskunnallisesta tilanteesta: verkon kautta ihmisten on ehkä aiempaa helpompi löytää toisensa ja heitä yhdistävät asiat – ja tämä on nähdäkseni seikka, joka lisää huomattavasti ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa itse ja suoraan omaan tilanteeseensa yhteiskunnassa, ja samalla myös yhteiskunnan tilaan kokonaisuudessaan.

Käsittelen aihettani kahdella tasolla. Ensiksi pohdin sitä minkälainen kenttä yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle verkko itse asiassa on. Tähän aiheeseen pyrin pääsemään kiinni erilaisten verkossa käytettävien työkalujen kautta, työkalujen, jotka itse asiassa muodostavat tuon verkon. Toiseksi haluan nostaa esille Prekariaatti.orgin harjoittamaa toimintaa esimerkkinä käyttäen niitä seikkoja, jotka liittyvät verkkoon yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttänä ja välineenä. Mutta ensiksi siis tulee luoda katsaus verkkoon yleisesti.

Verkko yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttänä ja välineenä

Kun puhumme internetistä tai verkosta, puhumme siitä yleensä jonkinlaisena tilana, tai ehkä olisi parempi käyttää sanaa avaruus. Mutta toisin kuin avaruudessa, kaikki ei todellakaan ole netissä, kuten äsken jo mainitsin. Maailman ihmisistä ainoastaan 14.6 % käyttää internetiä. Ja vaikka elämme tietoyhteiskunnassa, niin silti Euroopassa on käyttäjiä vain noin 37 % väestöstä ja Pohjois-Amerikassa 68 % väestöstä käyttää nettiä. Kuitenkin Aasia on määrällisesti johtava maanosa, sillä vaikka vain 9% sen alueen asukkaista käyttää nettiä, on tämä määrä silti 34.5 % koko maailman käyttäjistä. Vastapainoksi tälle voidaan esittää Afrikka, josta tulee ainoastaan 1.7 % maailman internetin käyttäjistä. Suomessa internetiä käyttää 62.3 % väestöstä, joka tarkoittaa noin 3 miljoonaa kolmeasataatuhatta käyttäjää (3300000). Suomen edelle kirivät Euroopassa Ruotsi, Tanska ja Hollanti. (Lähde http://www.internetworldstats.com/stats.htm, luettu 1.8.2005)

Kun nettiä pohditaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttänä on syytä huomata, että kotisivuja on internetissä tietysti valtavasti, mutta hyvin suunniteltuja ja ylläpidettyjä internet-sivustoja on netissä kuitenkin rajallisesti. Itse asiassa näitä paljon käytettyjä yhteisiä foorumeita on suhteellisen vähän verrattuna siihen mikä mielikuvamme asiasta on. Lisäksi voidaan suorittaa erottelu aktiivisten ja passiivisten internet sivustojen välillä. Passiivisiksi sivustoiksi olisi kai laskettava sellaiset sivustot, jotka sisältävät kunnan ja valtion hallinnon tietoa, tai vaikkapa elokuvateattereiden tai muiden kulttuurilaitosten tietoa. Näiden sivustojen funktio on vain ja ainoastaan käytännön tietojen välittäminen perinteisessä mielessä, ja se voitaisiin suorittaa yhtä hyvin lehtien, puhelinluetteloiden, ilmoitustaulujen, radion tai television välityksellä.

Näiden lisäksi netti sisältää paljon perinteisten medioiden, kuten sanoma- ja aikakauslehtien, radion ja television omia sivustoja ja laajennuksia. Näillä perinteisillä medioilla – joita voidaan sanoa laajassa mittakaavassa ihmisten yhteiskunnallisten ja sosiaalisten suhteiden välittäjiksi – on kuitenkin merkittävä rooli ihmisten mielten ja maailmankuvan muokkaamisessa. Medioiden kautta eletään ja rakennetaan omaa maailmankuvaa aktiivisesti – olkoon se aktiivisuus sitten niinkin vähäistä kuin televisio- tai radiokanavan valitseminen, tai sanoma- tai aikakauslehden valitseminen. Yhteiskunnassamme jossa vallitsee sananvapaus, tarkoittaa tämä sananvapaus usein ennen kaikkea vapautta valita laajasta tarjonnasta – ja jos mieleistä tarjontaa ei löydy, niin tuottaa sitä itse.

Tässä mielessä verkon peruskäyttäjä toimii hyvin perinteisesti ja ikään kuin "kanavaa" mieleiseksensä vaihtamalla. Jos ajattelemme, että verkko on yhteiskunnan representaatio ja että vähintään kaikki oleellinen on netissä, on kaiketi tehtävä johtopäätös, että internetin yhteiskuntapitoisuus on enemmän kuin 50% - luku jonka Kauko Pietilä ja Klaus Sondermann vuonna 1994 julkaistussa "Sanomalehden yhteiskunta" tutkimuksessaan esittivät Helsingin Sanomien yhteiskuntapitoisuudeksi.

Tämä näkemys on ehkä kuitenkin syytä kyseenalaistaa. Valinnan varaa ja erilaisia informaatio lähteitä kyllä netistä löytyy enemmän kuin Helsingin Sanomista, mutta se kuinka näille vaihtoehtoisille sivustoille eksytään onkin toinen seikka. Koska internetin "katselija" käyttää nettiä ennen kaikkea omia intressejään silmällä pitäen, sattuu vaihtoehtoista tietoa silmiin ehkä jopa vähemmän kuin sanomalehteä lukiessa. Internet ei siis tarkoita automaattisesti informaation lisääntymistä yksilön kannalta, vaan voi jopa olla niin, että ainoastaan internetiä tietolähteenään käyttävän maailmankuva voi sulkeutua aiempaa enemmän. Yksi ääripää on siis internetin liian subjektiivinen käyttö, mikä voi olla etenkin niiden ihmisten ongelma, jotka eivät ole tottuneet seuraamaan sanomalehtiä tai muita julkisia tiedonvälityskanavia.

Toisaalta yhä lisääntyvä internetin sisällön karsinta erilaisten sisällöntarkkailuohjelmien avulla rajoittaa verkosta saatavan informaation määrää. Viime sunnuntain (31.7.2005) Helsingin Sanomien mielipidesivulla kirjoittanut toimittaja Liisa Kirves kertoi, että hänen pääsynsä esimerkiksi Prekariaatti.orgin sivuille estetty oli julkisessa kirjastossa. Esto oli tapahtunut kirjaston automaattisten verkkoasetusten toimesta, mikä puolestaan oli haitannut kyseisen henkilön ammatin, eli toimittajan työn harjoittamista.

Verkossa käydäänkin jatkuvaa kamppailua siitä, kuka saa määrittää, mikä kuuluu verkkoon ja mikä ei, ja toisaalta siitä, minkä tiedontuottajan sivustoja verkonkäyttäjä selaa. Valtaa pitävät suuret mediayhtiöt, jotka näin myös osaltaan ohjaavat verkon käyttäjiä tietyille kanaville verkossa.

***

Jos niin sanottu passiivinen verkko koostuu siis erilaisista kotisivuista, niin aktiivinen verkko pitää taas sisällään ennen kaikkea sellaiset tutut välineet kuten avoimet ja suljetut keskustelufoorumit, sähköpostin, ircin- ynnä muut suorat kommunikointikanavat. Lisäksi mukaan voidaan laskea vielä sellaiset vertaisverkot ja välineet, jotka mahdollistavat avoimen tiedon, ohjelmistojen (siis työkalujen) sekä tuotteiden välittämisen. Lisäksi mukaan voidaan laskea erilaiset kaupalliset toiminnot, ja esimerkiksi nettipankin palvelut. Nämä aktiiviset kommunikointikanavat toimivat sekä yhdessä, että erikseen passiivisten sivustojen kanssa – kuitenkin yhä enemmän yhdessä ja toisiaan tukien.

Verkkomaailmassa ihminen voi pysyä siis ainoastaan kuluttajana ja verkkomaailmassa liikkuvana anonyyminä katselijana, tai sitten hän voi osallistua tuon verkon rakentamiseen ja muokkaamiseen eri tavoin. Tässä vaiheessa on jo mahdollista puhua yhteiskunnallisesta tai kansalaisvaikuttamisesta verkossa ja verkon välityksellä. Siirryn nyt tarkastelemaan tätä asiaa esimerkin, siis Prekariaatti.orgin toiminnan kautta.

Yhteiskunnallinen toimija verkossa – Prekariaatti.org

Kuinka verkon kautta ja verkossa voidaan sitten toimia yhteiskunnallisesti ja poliittisesti näiden muiden suurten yhteiskunnallisten vaikuttajien seassa. Verkosta ja tietoyhteiskunnasta puhuttaessa, on uuden luominen ja uuden yhteiskunnallisen toiminnan tai prosessin aloittaminen yhä enemmän semioottisiin virtoihin - siis merkkeihin, symboleihin, sanoihin ja käsitteisiin - vaikuttamista. Tästä toimii esimerkkinä Prekariaatti.orgin toiminta, jonka ensimmäisenä toimintaperiaatteena ei ole ollut oikeastaan mikään muu, kuin prekariaatti, prekaarisuus, prekarisoituminen, pätkätyö ynnä muiden tämänkaltaisten käsitteiden lanseeraaminen julkiseen keskusteluun. Tässä mielessä kysymys on juuri näkyväksi tekemisestä, siitä, että tietty ilmiö, yhteiskunnallinen tendenssi tai vaikkapa vain sitten mielipide tai poliittinen kanta, saa muusta merkkivirrasta erottuvan ilmiasun, itsenäisen sanan ja käsitteen, jonka kautta voidaan käsitellä monipuolisesti jotain yhteiskunnallista ilmiötä, tässä tapauksessa työelämän, ja elämän yleensäkin, prekarisoitumista, eli muuttumista epävarmemmaksi ja joustavammaksi.

Tämä näkyväksi tekeminen kertoo erityisestä vallan muodosta, kommunikatiivisesta vallasta tai mediavallasta, josta esimerkiksi Jussi Vähämäki on kirjoittanut teoksissaan Elämä teoriassa ja Kuhnurien kerho. Ominaista ja ongelmallista tälle mediavallan muodolle on se, että yhteiskunnalliseen kommunikaatioon pääsee osallistumaan vain tietyillä ehdoilla: tietoyhteiskunnassa, joka suorastaan vilisee erilaisia marginaalisia ja minoritaarisia ryhmiä - jopa siihen pisteeseen saakka, että mistään yhteiskunnallisesta enemmistöperiaatteesta on hyvin vaikea enää puhua - on kuitenkin tyypillistä, että julkinen keskustelu sulkee tehokkaasti ulos juuri näitä marginaalisia ryhmiä. Valta-asetelmat näkyvät median antamassa näkyvyystilassa, ja yhteiskunnassa, jossa nimenomaan näkyvyys on keskeinen tekijä, on tämän mahdollisuuden epääminen myös yhtä kuin yhteiskunnallisen vaikutusmahdollisuuden epääminen. Kun lisäksi huomioidaan se, että yhä suurempi osa julkisesta tilasta – niin virtuaalisesta kuin fyysisestäkin – on yksityisten liikeyritysten hallitsemaa ja markkinoiden periaatteen määrittelemää, sulkeutuu vapaan julkisen keskustelun tila yhä enemmän, eikä kyse ole ainoastaan rahasta, vaan paljon laajemmasta yhteiskunnallisesta tendenssistä.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää Animalia ry:n taannoista bussipysäkeille suunnattua mainoskampanjaa, jossa muistutettiin eläinoikeusasioista hätkähdyttävällä tavalla. Yksityinen liikeyritys sulki tämän julkisen vaikuttamisen kanavan Animalialta vedoten siihen, että tätä julkista tilaa myyvän yrityksen imago saattaisi moisesta mainonnasta tahriintua. Näin mainokset poistettiin, vaikka Animalia maksoikin täyden hinnan julkisesta mainostilasta.

Sama koskee verkkoa, jossa yksityiset palvelimet pystyvät poistamaan heitä epäilyttävien tai häiritsevien asiakkaiden sivut verkosta. Tässä mielessä yksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen keino onkin vapaan sivustotilan avaaminen ja luominen, ja tämä tarkoittaa myös tietynlaisten resurssien omaamista, siis kykyä palvelinten, kotisivujen, keskustelufoorumeiden ynnä muiden sellaisten luomiseen. Yksi keskeinen ennakkoehto yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle verkossa on siis oman tilan ja omien kanavien luominen verkkoon.

Tätä toimintaa ja vaikuttamisen tapaa kutsuisin suoraksi vaikuttamiseksi ja ihmisten itseorganisaatioksi, ilman mitään ulkopuolista edustavaa tahoa, kuten ammattiyhdistysliikettä tai poliittista puoluetta, Suomen valtiota, EU:n projektia ja kunnan hallintoa. Toisinsanottuna, tällainen yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta pyrkii vaikuttamaan asioihin suoraan, omaehtoisesti ja ilman mitään välittävää tasoa tai järjestelmää.

Uudet yhteiskunnalliset liikkeet pyrkivät näin tuomaan esille itse asiat ja herättämään asianosaiset tahot keskustelemaan ja ilmaisemaan kantansa näistä asioista suoraan ja selvästi. Jo tämä "suoraan puhuminen" voidaan nähdä tärkeänä osana yhteiskunnallista vaikuttamista, sillä virallinen edustuksellinen politiikka henkilöityy yhä enemmän "ammattipoliitikkojen" naamioiden ja yksityiselämän koukeroiden taakse tai sitten uusien kommunikatiivisten väylien, kuten nettidemokratian, julkisen mielipiteenilmaisun, "asiakaspalautteen" ja byrokratian suojiin.

Prekariaatti.orgin tapauksessa pyrkimyksenä on ollut haastaa niin pätkätyöläiset, kuin pätkätyön ostajat - siis toisinsanottuna työnantajat - sekä myös journalistit, ammattiyhdistysliikkeet ja ammattipoliitikot havaitsemaan, tunnustamaan ja toimimaan tämän ilmiselvän yhteiskunnallisen ja etenkin (työ)elämää koskevan muutoksen - prekarisoitumisen - ymmärtämiseksi ja sen sisältämien mahdollisuuksien tiedostamiseksi. Tätä tarkoitusta varten on lanseerattu Prekariaatti.org -sivusto, joka on asettunut ennen kaikkea prekaarissa tilanteessa elävien ihmisten kannalle, luoden tietoisesti eroa ja kamppailua suhteessa työn ostajiin, jotka maksavat osa-aikaisesta ja pätkätyöstä tällä hetkellä aivan liian pientä korvausta. Pätkätyö on ollut selvä tendenssi työmarkkinoilla, ja pätkätyön avulla yritykset ovat pyrkineet irtautumaan sosiaali-, terveys- ja eläkemaksuista, sekä lastenhankkimiseen kuuluvista kuluista. Kuitenkin jo noin 35% prosenttia suomalaisista työtekijöistä tekee epäsäännöllistä, epätyypillistä tai pätkätyötä. Tämä kustannusten kiertäminen ja "ulkoistaminen" parantaa kyllä työnostajan yrityksen taloudellista tulosta – oli tuo työn ostaja sitten yksityinen yritys, valtio tai kunta - mutta niin työntekijät kuin yhteiskuntakin joutuvat tässä yhteiskunnallisen vastuun pakoilussa maksajiksi ja vastuunkantajiksi.

Ensimmäisenä yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotona on siis ollut uuden käsitteen ja sanaston luominen ja sen lanseeraaminen julkiseen keskusteluun. Tämä vaikuttamisen muoto onkin toiminut erittäin hyvin, sillä yhdessä Prekariaatti.orgin kirjoitusten, sekä sivuja pääasiallisesti ylläpitävien tahojen julkisten esiintymisten ja joidenkin mielenosoitusten vuoksi prekariaatti-sanasta/käsitteestä tuli vuodessa keskeistä yhteiskunnallisen journalismin ja keskustelun sanastoa.

Toiseksi Prekariaatti.orgissa on pääasiallisena toimintaperiaatteena ollut luoda vapaa foorumi tai tila, joka on vapaasti muotoutuva ja joka ei sulje ulos kommunikaatiosta ketään. Toisinsanottuna kokemusten, näkökantojen, tutkimustulosten ja mielipiteiden julkaisu on ollut Prekariaatti.orgin sivuilla vapaata ja avointa.

Näiden kahden yhteiskunnallisen vaikutusmuodon lisäksi Prekariaatti.org on toiminut tästä nimenomaisesta yhteiskunnallisesta muutoksesta eri tavoin kiinnostuneiden ihmisten kohtaamis- ja vaikuttamiskenttänä. Prekariaattia koskevassa kirjoittelussa ja keskustelussa on ollut mukana vanhoja ja nuoria, tutkijoita ja opiskelijoita, vakinaisia ja pätkätyöläisiä, sekä useisiin erilaisiin poliittisiin ryhmiin kuuluvia ihmisiä. Varsinaisena foorumina tälle keskustelulle on toiminut prekariaatti.org-keskustelu sivusto. Näiden sivujen kautta on pystytty kartoittamaan avoimesti meneillään olevaa tilannetta, vaihtamaan mielipiteitä, sekä esittämään perustellumpiakin näkökantoja. Lisäksi Prekariaatti.org on toiminut myös tiedon lähteenä ja kanavana muille kansalaisjärjestöille, poliittisille puolueille, ammattiyhdistysliikkeille ja medialle.

Myös tutkimuksellinen ote on ollut tärkeää Prekariaatti.orgin toiminnassa, sillä tietoyhteiskunnassa myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen tulee lähteä ennen kaikkea vallalla olevan tiedon kritiikistä ja uusien tieteellisten tulosten ja näille perustuvien näkökantojen muotoilusta. Pelkällä mielipiteellä tai moraalisella närkästyksellä ei siis merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia voida nykypäivänä saada aikaan.

Näiden seikkojen lisäksi ovat verkon tarjoamat välineet, kuten erilaiset sähköpostilistat ja irc-kanavat olleet tärkeitä toiminnan välineitä, etenkin sivuston aloitusvaiheessa. Sähköpostilistoilla käydään myös paljon teoreettista ja periaatteellista keskustelua, joka ei välttämättä välity julkisuuteen, mutta näkyy toiminnassa. Tämä periaatteellinen ja teoreettinen, ja joskus myös käytännön toimenpiteistä käytävä keskustelu on tärkeä osa yhteiskunnallista vaikuttamista, jota tulee erityisesti suojella yksityisenä ja kajoamattomana kansalaisoikeutena, sananvapautena. Viittaan tässä niihin keskusteluihin, jotka ovat saaneet tuulta uusista tietoturvaan kohdistuvista vaatimuksista: ajatus siitä, että poliisi saisi lain turvaamana seurata ja lukea erilaisia sähköpostikeskusteluja tai kuunnella puhelinkeskusteluja kuulostaa suorastaan käsittämättömältä, ottaen huomioon sen, että emme elä totalitaristisessa yhteiskunnassa. On kuitenkin hyvin tiedossa, että Euroopassa poliisi seuraa ja lukee sähköpostilistoja, eikä tällainen ole Suomessakaan ennenkuulumatonta.

Joka tapauksessa, tällaiset suorat vaikuttamiskanavat kuten Prekariaatti.org tuottavat hyvin suunniteltuina ja toisaalta riittävän vapaina foorumeina selvää tulosta. Verkon avulla on mahdollista nostaa esille sellaisia asioista, joita virallinen valtionhallinto ei ole joko huomannut tai sitten halua ottaa esille. Tietoyhteiskunnassa tämä vaikuttaminen tapahtuu ennen kaikkea perustellun ja kriittisen tiedon lanseeraamisena, ja toisaalta sellaisten vaiettujen ilmiöiden näyttämisenä ja esiin nostamisena, joista ihmiset eivät joko kykene, tai uskalla puhua henkilökohtaisesti.

Prekariaatti.org toimii ilman selvää johtoa tai jäykkää suunnitelmaa. Se toimii joustavasti tilanteiden ja ihmisten omien tarpeiden mukaan. Prekariaatti.org ei myöskään velvoita keskustelussa oman henkilön esiintuomista: Prekariaatti.orgissa ihmisillä on oikeus pitää henkilönsä salassa – tai naamioituna - ja ilmaista silti mielipiteensä. Tämä salaisuuden ja tietyn kasvottomuuden takaaminen on jatkossakin tärkeää, sillä demokraattisen toiminnan perusehto on oikeus oman äänensä antamiseen – salaisesti, ilman seuraamuksia ja raporttia kenellekään muulle. Näin ollen, jos verkkoa halutaan kehittää demokraattisen toiminnan edesauttajana ja todellisena yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä, on syytä suhtautua erittäin kriittisesti verkon käyttöperiaatteiden ja tietoturvan rajoituksiin.

Tilanteessa jossa netinkäyttäjän liikkeitä voitaisiin seurata tarkasti, voidaan unohtaa myös ajatukset verkon kautta tapahtuvasta kunnallisista tai jopa valtiollisista asioista äänestämisestä, sillä pahimmassa tapauksessa jokainen ääni voidaan jäljittää ja vaalisalaisuus näin ollen rikkoa. Siksi verkon toimintaperiaatteista keskusteltaessa tulee olla hyvin tarkkana ja muistaa se, että verkon hallinta ja seuranta voi viedä kansalaisoikeuksiamme laajakaistan nopeudella ajassa taaksepäin ja jopa sellaisiin yhteiskuntiin, joita pidämme negatiivisina esimerkkeinä totalitaarisesta hallinnosta.

Tämän vuoksi on syytä pitää mielessä kysymys jonka esitin alussa: minkälainen kuva yhteiskunnastamme netin kautta katseltuna muodostuu? Onko tämä kuva tulevaisuudessa yhä enemmän suurten medioiden ja kaupallisen nettitilan ja kaupallisen toiminnan hallitsema, vai onko "kansalaisyhteiskunnalla" siinä kasvava rooli. Kysymys on myös siitä, haluammeko toimia suoraan ja omaehtoisesti, vai valmiiksi asetelluissa kehyksissä: onko meillä oikeus luoda oma nettiympäristömme ja yhteiskuntamme – omat vaikuttamisen kanavat - vai joudummeko toimimaan ainoastaan annetuissa puitteissa. Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä, joihin olisi olemassa helpot vastaukset.

Tämän vuoksi verkkoon ja sen avoimuuteen kohdistuvan pelon lietsonnan sijaan tulisi puhua verkosta erityislaatuisena mahdollisuutena kulkiessamme kohti yhteiskuntaa, jossa keskusjohtoisuus ja tarkkailu on vähentymässä, ei lisääntymässä. On pidettävä kiinni verkon jokamiehenoikeudesta ja sananvapaudesta, sillä verkko on ennen kaikkea meidän yhteinen kenttämme ja työvälineemme, jonka avulla voimme vaikuttaa jokapäiväiseen yhteiskunnalliseen elämäämme positiivisesti ja sen mahdollisuuksia laajentaen.

*Teksti on laajennettu versio alustuksesta HYOL:n (Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto) kesäseminaarissa Hämeenlinnassa 3.8.2005.

Muutamia esimerkkejä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta verkossa

Suomi:

http://prekariaatti.org/
http://prekariaatti.org/keskustelu/
http://megafoni.kulma.net/
http://www.ecn.org/finlandia/tottelemattomat/
http://www.ecn.org/valkohaalarit/suomi/index.htm
http://www.ecn.org/valkohaalarit/suomi/index.htm
http://www.minna.fi/
http://squat.net/valtaus/
http://www.maanystavat.fi/
http://www.aseistakieltaytyjaliitto.fi/
http://www.oikeuttaelaimille.net/www/index.ph?option=com_frontpage&Itemid=75
http://squat.net/

Ruotsi:

http://marxistisktforum.cjb.net/
http://www.maska.nu/
http://www.planka.nu/
http://www.snatta.nu/
http://www.polkagrisar.cjb.net/

Muista maista:

http://www.makeworlds.org/
http://www.rekombinant.org/
http://www.commoner.org.uk/
http://www.globalproject.info/index-it.html
http://www.indymedia.org/en/index.shtml
http://sindominio.net/karakola/
http://www.i3c-asso.org/rubrique.php3?id_rubrique=12
http://ch.indymedia.org/demix/anticapglob/archive47.shtml
http://www.republicart.net/index.htm
http://multitudes.samizdat.net/
http://www.deriveapprodi.org/
http://www.left-action.de/wkl/index.html
http://www.thenation.com/

Internet tilastoja:

http://www.stat.fi/
http://www.internetworldstats.com/stats.htm