2005-03-28

Hitler meets Lacan

Markus Termonen

Holokausti ja moderni

Sosiologeja ja yhteiskuntatieteilijöitä on kauan askarruttanut kysymys holokaustin suhteesta moderniteettiin. Tekikö holokaustin mahdolliseksi poikkeama järjellisyydestä ja sivistyksestä, moderniteetin uljaasta kehityskaaresta, vai oliko - kuten primitivistinen argumentti kuuluisi - holokausti osoitus siitä, mihin yhteiskunnan moderni järjestäminen (pitkälle viety työnjako, tehokkaat käskysuhteet jne.) väistämättä ja kohtalonomaisesti johtaa? Zygmunt Bauman vastaa kieltävästi molempiin vaihtoehtoihin ja korostaa tunnetussa Modernity and the Holocaust -teoksessaan10, että holokaustianalyysia on pitkälti vaivannut lattea pitäytyminen saksalaisten moraalisen ja materiaalisen vastuun korostamisessa ja siten holokaustin käsittäminen rajatulle tilalle ja ajalle ominaisena ilmiönä. Bauman syyttää "sosiologista ortodoksiaa" käsityksestä, jonka mukaan holokausti johtui moderniteetin epäonnistumisesta.11 Tämän näkemyksen mukaan holokausti oli surullinen esimerkki siitä, kuinka käy, kun ihmisen synnynnäinen ja kesyttämätön aggressiivisuus saa rehottaa vapaasti vailla organisoidun rationaliteetin ohjaksia. Jos "sosiologia" tarkoittaa tiedettä, jonka pyrkimyksenä on kehittää ihmistä "sivilisoivia" menetelmiä ja mekanismeja tuon luontaisen aggressiivisuuden tai tunteellisen/vaistomaisen puolen hillitsemiseksi, silloin tämä näkemys on tietenkin täysin johdonmukainen.

"Sosiologiselle ortodoksialle" vastakkaisesti Bauman korostaa pikemminkin moderniteettia jonain, joka teki holokaustin mahdolliseksi tai joka oli välttämätöntä holokaustin tuottamisen kannalta - ilman että holokausti kuitenkaan olisi ollut sen väistämätön tuote. Toisin sanoen holokausti paljasti tietyn mahdollisen puolen moderniteetin kasvoista - tai eräät sen kasvot. Holokausti olisi ollut täysin mahdoton ilman pitkälle kehitettyä byrokraattista koneistoa, teollista tuotantoa, tarkkaan hiottua organisationaalista järjestystä, valtiollista väkivaltamonopolia ja teknologista kehitystä.12

Esimerkiksi keskitysleiriä on havainnollista kuvata erityisenä modernina tehtaana, jolla on kaikki teollisen aikakauden tuotantolaitoksen piirteet: raaka-aineet (tuhoamisen kohteena olevat ihmiset), tuotteet (ruumiiden ainesosista valmistettavat tuotteet kuten lampunvarjostimet), sivutuotteet (uhreilta jäljelle jääneet esineet ja vaatteet), saasteet (krematorioiden piipuista nouseva savu sekä ruumiiden jätteet, jotka eivät kelpaa mihinkään), työvoima (sotilaat), tuotevarastot (parakit, joissa tuhottavat yksilöt sinnittelevät ja odottavat loppuaan), tuotannolle rajattu tila (keskitysleiri kokonaisuudessaan), tiukka hierarkia sekä pitkälle organisoitu raaka-aineiden, kiinteän pääoman (tuotantovälineiden) ja työvoiman kierto, joka tekee mahdolliseksi niiden kohtaamisen. Lisäksi samalla tavalla kuin modernin tehtaan tuotteena eivät ole ainoastaan materiaaliset tavarat vaan abstraktilla ja koko yhteiskunnan tasolla myös luokkien väliset suhteet, keskitysleiri-nimisen tehtaan tuotteena on erityinen arjalaisen ja juutalaisen väestön suhde.13

Keskeinen ero tulee vastaan kuitenkin siinä, että tehtaan tavoitteelle (jatkuvalle tuotannolle) vastakkaisesti keskitysleirin tavoitteena on tehdä itsensä tarpeettomaksi, viedä tuotanto/tuhoaminen loppuun saakka ja lopulta tuottaa juutalaisista puhdas isänmaa. Kolmannen valtakunnan eräs keskeinen ongelma oli juuri siinä, että monen vuoden ajan isänmaa laajeni koko ajan, mikä teki juutalaisista puhtaan isänmaan tavoitteen toteuttamisesta koko ajan vaikeamman. On merkillepantavaa, että alkuperäisissä tavoitteissaan saksalaiset kansallissosialistit eivät määritelleet mitään erityistä menetelmää tavoitteeseensa pääsemiseksi - päinvastoin kyse oli rationaalisen byrokratian kulloistakin yhteiskunnallista ja ennen kaikkea sotilaallista tilannetta varten luomista "juutalaisongelman" ratkaisun strategioista sekä tavoista, joilla saavuttaa suuri päämäärä. Mitä tukalammaksi sotilaallinen tilanne kävi, sen tarpeellisemmaksi tuli päämäärärationaalisen arviointitavan mukaan suorittaa "lopullinen" ratkaisu, siinä missä "elintilan" tavoittelemisesta pidättäytynyt Saksa (judenfrei Saksa eikä suuruudenhullu judenfrei ja germanisoitu Eurooppa) olisi kenties saattanut saavuttaa "puhtauden" käyttämällä menetelminään karkotusta ja eristämistä.14

Holokaustia poikkeuksena modernista korostavaa käsitystä vastaan sotii myös natsien hyvin huolellinen lain noudattaminen. Juutalaisten tuhoamista ei toteutettu laittomasti ja tunteiden tai vaistojen vallassa, vaan päinvastoin huolehdittiin erityisen tarkkaan siitä, että luotiin mahdollisimman tarkka ja laillinen "juutalaisen" kategoria ja että ennen tuhoamista juutalaisilta vietiin kansalaisoikeudet laillisen prosessin kautta. Perikadon kohtaus, jossa Hitler ja Ewa Braun vihitään, esittää lainkuuliaisuuden absurdeimmassa mahdollisessa kontekstissa: vihkijä tiedustelee sekä sulhaselta että morsiamelta näiden rodullista puhtautta ja arjalaisuutta, koska laki vaatii niin, mitä aviopari ei suinkaan pidä loukkauksena vaan asiaankuuluvana.

Holokaustin ja moderniteetin suhdetta ei kuitenkaan määrittänyt ainoastaan moderniteetin välttämättömyys holokaustin toteuttamisen kannalta vaan myös näiden kahden ristiriitainen suhde. Taistelu juutalaisuutta vastaan oli keskeisellä tavalla taistelua kaikenlaista epäselvyyttä ja hämärää identiteettiä ja olemista vastaan. Se, että fasistit eivät lukeneet juutalaisia todelliseksi kansakunnaksi, ei johtunut ainoastaan "rotutieteellisistä" näkemyksistä vaan myös siitä, että juutalaiset olivat kansa vailla omaa territoriota ja siten tavallaan määrittelemätön joukkio. Jokainen isänmaallinen tietää kyllä miten suhtautua toiseen kansakuntaan, jolla on territorio: ystävä on ystävä ja vihollinen on vihollinen, ja sotaa käydään territoriaalisesti. Mutta paljon ongelmallisempaa on se, kuinka suhtautua muukalaiseen, joka ei ole selkeästi vihollinen eikä ystävä ja joka pakenee kaikenlaista selkeää määritelmää - omaksumalla valtaväestön kansallisia tapoja, menestymällä talouden alueella ja levittäytymällä harmaaksi kerrostumaksi, joka esiintyy sekä ystävien että vihollisten keskuudessa. Koska juutalainen ei ole mitään, hän on myös mitä tahansa: ahne porvari, saastainen alaluokan edustaja, ranskalaisten kätyri, saksalaisten kätyri, kaikkien mahdollisten salaliittojen taustapiru jne.15

Paradoksaalisella tavalla assimilaatiovaatimus, joka näyttäytyy välttämättömänä edellytyksenä muukalaisten saattamiseksi toimimaan kansallisten tapojen mukaisesti, osoittaa tullessaan toteutetuksi, että juutalaisen, tuon muukalaisen, jäsenyys on vaarallisen häilyvää, jopa purettavissa jos niin halutaan, koska se ei perustu verenperintöön, vaan se on rakennettavissa. Se on siis kiusallisella tavalla modernia: sen aiheuttaa moderni, joka sulattaa kaiken kiinteän panemalla kaikki yhteiskunnan osaset loputtomaan kiertoon kapitalismin tarpeiden mukaisesti ja joka rakentaa uusia, verenperinnöstään irrotettuja ihmistyyppejä.16 Turvautuakseen valtiota ja sen mielivaltaa vastaan juutalaiset voivat kuitenkin turvautua ainoastaan liberaaliin valtioon ja sen perusoikeussopimuksiin, mistä taas seuraa jälleen yksi kuva juutalaisesta vihollisena: juutalainen liberaali, joka löytyy kaikkein suurimman salaliiton takaa, maallisuuden salaliiton, joka on asettanut vaakalaudalle pyhän, alkuperäisen ja yhtenäisen yhteiskuntaruumiin.17 Paradoksaalisesti modernin valtion ja yhteiskunnan välineitä käyttävä fasismi perustuu siis antimodernistisen tunnekuohun nostattamaan kysyntään - ja sen kysynnän nostattamiseen.18

Baumanin mukaan ilman täsmälliseen organisaatioon perustuvaa moderniteettia olisi ollut mahdotonta toteuttaa holokaustin kolmea keskeistä ehtoa: 1) väkivallan oikeuttamista auktoriteetilla (käskyjen tulo laillisesti legitimoiduilta tahoilta); 2) menetelmien rutinisointia (tehtävien eriyttämistä ja vastuun etäännyttämistä); sekä 3) väkivallan uhrien dehumanisointia (laillisten kategorioiden ja ideologisten määritelmien kautta).19 Vain näiden ehtojen kautta toimi eräänlainen "puutarhayhteiskunta", jossa rikkaruohojen kitkeminen oli samalla myös luomistyötä, tuhoamista luomiseksi. Holokausti oli "ainutlaatuinen" ainoastaan siinä mielessä, että se toi ainutlaatuisella tavalla yhteen sinänsä ei-ainutlaatuiset tekijät ja modernin yhteiskunnan normaalit ehdot.20

Se, mikä valtavirta-analyysista ja -kommentoinnista puuttui Auschwitzin vapauttamisen muistopäivän tapauksessa, oli juuri tämä käsitys holokaustin "ainutlaatuisuudesta", sen välttämättömästä mutta samalla ristiriitaisesta kytköksestä moderniteettiin - kytköksestä, jonka taas Perikato esittää hätkähdyttävän havainnollisella tavalla osoittamalla, kuinka traumaattiseksi muodostuu pyrkimys hallita antimodernististen ja alkuperäiseen kansanyhteyteen viittaavien ideaalien ristiriitaista suhdetta moderniin todellisuuteen, jossa välttämättömyyksiin kuuluvat alistaminen ja tuhoaminen.

Viitteet:

  1. Slavoj Zizek: Revolution at the Gates. Verso, Lontoo 2002. s. 247-248.
  2. Mt, 187.
  3. Täysin vastaava likaisen työn tekemisen siirtämisen tendenssi liittyy myös nykyaikaiselle tuotantoelämälle ominaiseen "ulkoistamiseen", tuotantoprosessin likaisten, terveydelle vaarallisten jne. osasten teettämiseen alihankkijoilla maissa, joissa tarvitsee vähemmän välittää ympäristövaikutuksia ja työehtoja koskevasta sääntelystä. Ks. Slavoj Zizek: Iraq: The Borrowed Kettle. s. 22.
  4. Slavoj Zizek: Revolution at the Gates. s. 248-249.
  5. www.imdb.com/title/tt0363163
  6. Saman ajatuskulun toteutumisen ensimmäisen maailmansodan ranskalaisessa sotilasjohdossa esittää havainnollisella tavalla Stanley Kubrickin Kunnian polut (www.imdb.com/title/tt0050825), eräs kaikkien aikojen suurimmista antimilitaristisista elokuvista, mikä osoittaa jälleen kerran - vaikkakin fiktiivisessä muodossa - kuinka führeriläinen logiikka ei ole vallan toiminnassa poikkeus vaan sääntö.
  7. Alamaisten keskusteluissa Hitlerin ruokavalio tosin näyttäytyy epäilyttävänä, ikään kuin todisteena tämän huolestuttavasta puhtauden varjelusta tai sulkeutuneisuudesta, johon viittaa Ewa Braunin hämmästelevä huomio, ettei hän kaikkien yhteisten vuosien jälkeen vieläkään tunne miestään. Seikka näyttäytyy siis eräänlaisena jatkumona väitteille Hitlerin homoseksuaalisuudesta tai Wilhelm Reichin (ks. Fasismin massapsykologia) argumenteille natsien ideologiaan perustavanlaatuisesti liittyvästä halujen tukahduttamisesta, fasismista erityisenä sukupuolisuuden hallinnan muotona.
  8. www.imdb.com/title/tt0074695
  9. www.imdb.com/title/tt0250258
  10. Polity Press, Lontoo 1989.
  11. Bauman 1989, 5 & 10-11.
  12. Mt, 6-7 & 13.
  13. Alain Resnais'n elokuva Yö ja usva (www.imdb.com/title/tt0048434) on tutkielma nimenomaan keskitysleiristä tehtaana.
  14. Bauman 1989, 16 & 27.
  15. Mt, 34-35, 39 & 41.
  16. Mt, 55.
  17. Mt, 51.
  18. Mt, 61.
  19. Mt, 21.
  20. Mt, 92-94.

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.