2004-10-10

Autonomista päihdetyötä

Ryhmä-X

Aito vallankumouksellinen ei kumoa valtion viinoja, ei hallituksen geenimanipuloimaa kannabista, ei CIA:n dumppaamaa heroiinia, ei kerta kaikkiaan. Aito vallankumouksellinen nappaa kotitekoista tai kaupan hyllyiltä dyykattua päänsekoittajaa. Ryhmä-X testasi, miltä kunnolla rekuperoitunut kotiviini maittaa.

- Saatana, nyt loppu sahti, Wolverine sähähtää. Hän, Iceman ja Rogue lähtevät jatkoille etelärinteen ehtymättömien viinisankojen äärelle.

(Seitsemän tuntia aiemmin...)

18:00

- Saatanan mutanttininjakilpikonnat. Vileniniä vituttaa.

- Kaikki taas myöhässä. Vallankumouksellista, liian vallankumouksellista! Yksinkö tässä pitää taas hoitaa koko homma?

Painajainen saapuu ensimmäisenä.

- Sori booss. Mutkia matkassa, pahat laskut ja lievä kankkunen päälle. Missä muut?

- Niinpä! Vilenin vastaa ärtyneenä.

Mutta muut saapuvat kyllä, Wolverine, Storm, Kyklooppi, Rogue, Iceman ja Pyro, kukin sovitusti kaljakassit mukanaan. Tai mitä siellä nyt kullakin on. Sovittu on, että viinaksia tuodaan ja juodaan, mutta rahaa ei makseta. Ei valtiolle.

Laboratorio Nesteralli on avattu. Vallankumous alkaa oman humalan haltuunotolla.

19:00

Autonomisen kännäyksen koe starttaa. Tarkoituksena on testata verottomasti kokoon saadut alkoholit ja muut huimaavat aineet. Kaikki dokumentoidaan taistelun myöhemmäksi yleistämiseksi vallankumouksellisiin verkostoihin.

Vilenin sukii tyytyväisenä pujoaan: 12 pulloa kotiviintä, yksi Alkonkin viini, kymmenisen litraa pontikkaa, pullotolkulla siideriä, tarpeeksi ruohoa. Ruohoa eli kukkaa eli hamppua eli vihreetä eli rehua eli pilveä eli marihuanaa eli Mary Janea eli Mari Johannaa eli maria eli pottia. Ei laattaa, ei palaa, ei hashista, ei hasista, ei biittiä, ei shittiä. Vaan kannabiksen eli kannan eli ganjan eli tötsyjen eli paukkujen eli savujen aatelia.

- Eiköhän noilla jo hakukoneet laula, Vilenin arvelee itseironisesti.

- Portit auki ja teoriat suohon, kohta kolisee, Storm julistaa.

- Huumeet on parasta elämää. Ja päihdetyö se on parasta työtä, kuuluu kaljakassin takaa.

- Filosofit ovat koettaneet saada kiinni todellisuudesta, me pyrimme vieraantumaan siitä, joku elämöi.

19:20 (Liebfrauchmilch)

Vilenin valitaan pitämään kirjaa. Arvellaan, että hänellä on siihen puoluekurin tuomaa kyvykkyyttä. Arpa valitsee ensimmäiseksi pullollisen Alkosta lahjoituksena laboratorioon kulkeutunutta lempirouvan maitoa eli tutummin Lippistä.

Näin saadaan teollinen pohja kotiviinien vertailulle. Fortuna on puolellamme. Prinssille rouva! Mutta muistot ovat kullanneet klassikkojuoman...

- Paskaltahan tää maistuu, sylkee Wolverine havainnoiden iloliemestä jäänteitä Reinin alueen laskeumista.

Rouvasviini todetaan objektiivisesti pahaksi. Iceman heltyy kuitenkin muistelemaan vuoden 1989 luokkaretkeään Ouluun. Tarinan liikuttamina lapsuusvuosien yhtä ainoista ilonaiheista ei suostuta tuomitsemaankaan. Toveria ei jätetä! Jokainen, joka on taistellut tietää, mitä lojaalius merkitsee.

Vanha tuttu jätetään taakse kunnianosoitusten kera. Edessä vain kotitekoisia nautintoaineita.

19:27 (Sherry)

Lippiksen tyhjennyttyä arpa napsahtaa sherryn ansioksi. Vilenin kertoo valmistaneen tämän brittiporvariston herkun laadukkaasta Karahvi-kotiviinisarjasta. Ja kas, maku on sen mukaista:

- Sherrylle ominainen rapean hienostunut ja rusinainen ominaismaku jää kovin taka-alalle, etten sanoisi taantumukselliseksi, Kyklooppi maiskuttaa.

- Yleismaku paha, jälkimaku paha, paikalle pölähtäneet ihmislapset laulavat kuin hyvän maun puolustajat kulttuurieliitin portinvartijoille konsanaan.

Roguen mielestä sherryssä on liian vähän alkoholia. Hän paikkaa asian nauttimalla nopeasti pari lasia lisää.

Arvelemme, että sherry olisi tullut rekuperoida kunnolla ennen maistamista. Valittelemme, ettei tälle ollut aikaa. Ei kun eteenpäin toverit! Kännissä vallankumoukseen tai ei vittu ollenkaan.

19:43 (Glögipunaviini)

Siirrymme onnettaren - jos niin voi tässä tapauksessa sanoa - johdattamana glögimaustetun punaviinin puoleen.

Kaarti jatkaa luokkatietoista linjaa. Neste ei saa kehuja ja siinä lilluvat kiinteät kappaleet herättävät epäluuloja.

- Haju on parempi kuin maku, eikä hajussakaan ole kehumista, Iceman arvioi.

- Kerrassaan luokatonta. Tätä ei ryystäisi edes ryysyissä. Toisaalta prekariaatti voisi saada tästä hetkittäistä nautintoa, Vilenin filosofoi.

Puoli vuotta kypsynyt jouluinen litku todetaan shitiksi doupiksi. Pullo tyhjenee laboratorion muistellessa marxilaista joulupukkia, joka jakoi lisäarvoa tottelemattomille lapsille.

Roguen mielestä viinissä on aivan liian vähän alkoholia.

19:54 (Rinoka-punaviini)

Kas nyt kelpaa jo vallankumouseliitillekin. Rinokan punainen väri todetaan kauniiksi, maku mukavan hyökkääväksi.

- Maistuu viiniltä, Wolverine kehuu.

- Tää on rehabilitoitu rakkaudella.

Roguen mielestä viinissä on liian vähän alkoholia, mutta "kyllä tän velvollisuudesta juo".

Ja Rogue juo. Jokainen puolueessa oleva tietää, mitä velvollisuus on.

20:07 (Tuore Riesling-valkoviini)

Rogue uhkaa puukolla. Pullo jätetään kesken kuin sosialistiset projektit konsanaan.

20:21 (Omenasiideri)

Ihmislapsien paikalle tuoma kotitekoinen siiderisatsi kerää useita ylistäviä kommentteja. Rogue kuitenkin epäilee, ettei tuotteessa ole alkoholia lainkaan.

Vallankumouksellisen kännäyksen edessä kielenkantimilla ei ole muuta menetettävää kuin kahleensa. Tässä pisteessä kahleet ovat jo kaukana takana. Fortuna saa jälleen kyytiä.

20:26 (Herukkaviini)

- Marxilainen, mutta myös hennosti kukkainen, Iceman yltyy herkistelemään.

- Tätä jos sais mansikkakakun kanssa vallankumouksen jälkeisenä aamuna porekylvyssä, niin aijai! Kapitalistit ja hipit olis tuhottu ja Alkot proletarisoitu. Se olis elämää.

Arvioon yhdytään yhteisrintamassa. Rogue vain ei niele kakkuvertausta.

- Kinkun kans tää kyllä uppois. Mistä tuleekin mieleen, että katoin päivällä videoo, jossa äijä nai sikaa. Sikahyvä. Sitä paitsi tässä on liian vähän alkoholia.

Keskustelu kääntyy sikoihin. Myös Stormin mielestä poliisihomovideot rokkaa. Herkistelyään jatkava Iceman yltyy sen sijaan puolustamaan sikojen oikeuksia:

- Lahtarit vittu mieluummin upottaisin.

Kukaan ei hiffaa, mutta onkin jo aika siirtyä eteenpäin.

20:40 (Makeahko mansikkaviini)

Arpa pyörii. Rogue ilmoittaa, ettei viinissä ole tarpeeksi alkoholia. Pullo avataan ja tuote paljastuu perusteinikotiviiniksi, jonka sopisi vallankumouksen tukikeikoille takahuoneen kostukkeeksi.

- Pitäis perustaa sellainen bändi, jonka nimi olis Tukikeikka. Ei olis keikoista pulaa, Pyro liekittelee.

- Kilju se on vittu suhteellisen kurkoa. Miks vittu tääl oo kellään, kysyy Kyklooppi syyttäen vallankumouseliittiä pikkuporvarillisuudesta.

Tunnelma kiristyy. Fortuna ei suosi: kuin irvaillakseen arpa on koittanut pian kaikki viinit välttäen pontikan ja pilven. Ja epäonni jatkuu...

21:10 (Vuoden vanha valkkari)

Etelärinteen hedelmä, 362 päivää janonhimoisilta jatkobileiltä säästynyt helmi otetaan vastaan avoimin mielin ja sitäkin avoimemmin suin.

- Juodaan nyt se hei nopeesti pois, että päästään vetää pilvee, Kyklooppi määrää.

Posse sählää ja pullo uhkaa kaatua. Onko kyse tiedostamattomasta halusta lentää pilviin, seksuaalifantasiasta gaiaan yhtymiseksi? Ei sittenkään. Pullo pelastetaan viime hetkellä. Luokkatietoinen alkoholinsuojeluvaisto on jopa syvemmällä kuin urbaanin juhlimiskulttuurin nousukkaat lieveilmiöt. Proletaarinen hoivavietti alkoholia kohtaan on syöpynyt vallankumouksellisten DNA:han evoluution luokkataistelussa ja luokkataistelun evoluutiossa.

Nyt taistelu on saavuttanut uuden tason: Enää ei riitä kosmeettiset demariviilaukset alkoholiveroon! Me vaadimme absoluuttista holikratiaa. Toverit, taistoon moninaisuuden singulaaristen kännien puolesta - valtionviinoja vastaan!

Tätä taistelua ei voiteta kukkasin!

Siksi Rogue, jonka mielestä viinissä on liian vähän alkoholia, auttaa nopanheiton jouduttamisessa. Jäljellä pihlajanmarjaviini, pontikka ja pilvi.

21:45 (Pihlajanmarjaviini)

Ja kas, vuorossa on viimesyksyinen pihlajanmarjaviini.

Storm löytää asiasta positiivisiakin puolia: "Miettikää, jos olis juotu ponu ekana."

Pihlajanmarjaviini arvioidaan "niin kuin lääkkeeksi" ja "vastahankaiseksi". Storm tekee vaikutuksista pikaisen itsearvion: "Tää on niinku kaikki muutki olis kännissä. Vittu jos olis niinku ettei olis."

Reflektiokyky on saavuttanut kulminaatiopisteensä. Vallankumouksen subjektiviteetti alkaa olla vahvimmillaan.

Ja ruoka eli sipsit maistuvat. Pyro miettii, tulivatko mässyt etukäteen?! Onko tämä niin sanottu haamuvaikutus vai placebo-efekti? Hällä väliä. Arpa kehiin, perkele! Ponua ja pilveä koneeseen! Yksi antagonisti vastaa kymmentä hippiä!

Ennen heittoa siirrytään kuitenkin pihalle, suorastaan pihalle, kulkematta lähtöruudun kautta. Kesken jäänyt Riesling katoaa ideologisen mystifikaation toimesta maaperän päällysrakenteeseen. Ranneliikkeeksikin tuota voisi kutsua. Pontikkaa pakataan mukaan mehukannullinen.

22:20 (Ruoho eli kukka eli hamppu eli vihree eli rehu eli savut eli pilvi eli marihuana eli Mary Jane eli Mari Johanna eli mari eli potti)

Vaikka eurovasemmistolaiset geenimme eivät varsinaisesti tunne vetoa neekeri- intiaani-, arabi-, mustalais- ja mistä lie kulttuureista tänne levinneitä tapoja kohtaan, otimme yleisvasemmistolaisella eli monikulttuurisella mielenkiinnolla vastaan fortunan suoman mahdollisuuden tutustua Cannabis Sativan vaikutuksiin. Onhan tärkeää tutustua vieraisiin kulttuureihin ymmärtääkseen paremmin omaansa!

Pyro sytyttää tulen. Ensin grilliin, sitten bongiin.

Bongin rakenne ja toimintatapa vakuuttavat kuin luonnostaan teknologiaan suuntautuneet työläismielemme. Sormemme ja keuhkomme oppivat nopeasti ilmareiän käytön ja hengityksen välisen rytmityksen. Käy kuin kone. Puhisee kuin tehtaan piippu.

Bongia ladataan useampaan kertaan, ja kun se käy liian hankalaksi siirrytään sätkiin. Logiikka, jota kukaan ei yritä ymmärtää. Ei enää.

Keskustelua käydään jostain ja se siirtyy keskustanuoriin eikä lopu minnekään. Kyklooppi arvelee, että hänellä oli mielessä jotain, muttei ole ihan varma, että oliko tai mitä. Tapahtuu kaikenlaista eikä siihen mene montaakaan minuuttia. Ja vielä vähemmän menee senkin unohtamiseen.

Punainen aave liikuskelee laboratorion yllä ja ilmoittelee itsestään iskulausein: "Enemmän ruohon puoleen, maahan päin", "Lenin ei osaa", "No niin ja no niin, ota irti", "Nyt alko porukka innostumaan", "Lisää, lisää".

Reflektio on mennyttä. Puhdas voimantuntoinen subjektiviteetti on korkeimmillaan. On aika kääntyä aineeseen itsessään, muttei itselleen... pontikkaan.

23:00 (Pontikka, laimennettu vedellä 45 prosenttiseksi)

Pontikka pistetään kiertämään mehukannussa, pilleillä helpotettuna. Rogue piristyy.

- Vahvaa viiniä. Tässähän maistuu viina.

Pontikka nimetään yksi- tai pikemminkin hajamielisesti substanssiksi. Todetaan, että tässä määrä muuttuu laaduksi aidossa tieteellisen dialektiikan prosessissa. Kommunismi ja spinozalaisuus tulevat yhdeksi solutason biopolitiikassa. X-ryhmä saavuttaa postmodernismin autenttisimman tason: muistiinpanot käyvät täysin tulkitsemattomiksi.

Vuorokausi vaihtuu. Kannu tyhjenee. Kirjuri vaipuu immanenssiin.

- Saatana, nyt loppu sahti, Wolverine sähähtää. Hän, Iceman ja Progue lähtevät jatkamaan etelärinteen ehtymättömien viinisankojen äärelle.


(Artikkeli perustuu tositapahtumiin. Kaikki jutussa esiintyvät nimet ovat aitoja. Käytettyjä ihmiseläimiä vahingoitettiin kokeen aikana.)


Näin koe suoritettiin:

Joukko X-ryhmäläisiä saapui sovittuun paikkaan johtaja Vilenin kutsumana. Kukin toi mukanaan itse valmistamiaan tai autonomisesti hankkimiaan päihteitä.

Seitsemän koehenkilöä valittiin satunnaisotannalla kahdeksan X-ryhmäläisen joukosta. Ulossuljettu sisällytettiin joukkoon poikkeuksena. Streittarit suksittiin vittuun. Jäljelle jäi kahdeksan koehenkilöä. Ryhmäläisille tehtiin alkoholi- ja huumetesti. Kahdelle juotettiin parit keppanat nestetasapainon saavuttamiseksi. Kolmelle annettiin Plan 9 From the Outer Space Cake -leivonnaisia veren normaalin THC-pitoisuuden palauttamiseksi. Kokeessa vieraili kaksi ihmislasta, joita ei kuitenkaan laskettu varsinaiseen mutanttivahvuuteen.

Alkoholit avattiin ja asetettiin tarjolle. Bongi täytettiin vedellä, pesä täytettiin rehuilla. Pientä lämmittelyä, jonka jälkeen alkoholit avattiin ja asetettiin tarjolle, bongi täytettiin vedellä ja pesä rehuilla.

Ryhmä asettui rinkiin lattialle. Ei kynttilöitä, ei käsistä pitelemistä. Ei hippejä. Vain me ja päihteet. 12 pulloa viiniä, kymmenisen litraa pontikkaa, kotitekoista siideriä, tarpeeksi ruohoa. Pontikkapönttöön pillit piristämään kattausta sekä helpottamaan nautintoa. Ei riehakas, muttei harraskaan ilmapiiri. Ammattilaisten kylmäverisyys ja edellisen illan krapula.

Yksi ryhmäläisistä velvoitettiin pitämään kirjaa päihteiden saamasta palautteesta sekä tapahtumista ylipäätään. Päihteet numeroitiin, minkä jälkeen ne arvottiin nautittavaksi yksi kerrallaan. Kaikki tapahtui puolueuskollisesti ja kurinalaisesti. Aika kellosta ja pohjaan saakka. No pontikkaa jäi vähän aamuksikin. Ensimmäisen kirjanpitäjän väsyessä tehtävä sälytettiin jollekin toiselle. Ilta ei ollut pitkä eikä lyhyt, mutta kun se oli ohi, oli vallankumous sekä takana että päivän lähempänä. Muistiinpanot löytyivät myöhemmin hiiltyneinä grillipaikalta.


Mikä Ryhmä-X?

Ryhmä-X on etujoukko, joka ottaa riskin puolestasi.

Ryhmä-X tekee stuntteja taatakseen näyttelijöiden turvallisuuden.

Kaikki Ryhmän-X:n trikit tehdään ei-valvotuissa olosuhteissa.

Älä yritä tätä kotona. Katukivien alla on hiekkaranta.

Do ya dig!?


Kuvia vallankumouksen tuoksinasta:

Immateriaalia

Illan immateriaalia. Substanssi boolimaljassa ja puukko vieressä.



Imutusta

Pilli lyhyt, substanssi pitkä.


Ryhmäkuva

Vallankumousluokkakuvassa.


Emptiness

Vallan negaatiossa eli viininkumouksen aallonharjoilla.


Polttopullo ja sen kaveri

Taidekuvaus se on aina ollut Ryhmä-X:n sydämen lähellä. Tutkimuksen kohteena polttopullot.