2003-02-07

Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan

Markus Termonen

Erilaiset mallit ja niiden hyötyjät

Erilaiset perustulomallit vaihtelevat muun muassa perustulon tason, veroprosentin, verojakauman sekä tuloharkinnan suhteen. Myös perustuloon siirtymisen mallit vaihtelevat aloittamis- ja laajentamiskeinojen mukaan. On esitetty ensinnäkin aloittamista nuorista (ongelmana se, että työnantajat saattaisivat suosia perustuloa saavia nuoria "markkinoita vääristävällä" tavalla), toiseksi liikkeelle lähtöä niistä väestöryhmistä, jotka ovat selvimmin työmarkkinoiden ulkopuolella, kuten vanhuksista ja pitkäaikaistyöttömistä (ongelmana se, että perustulon täydelliseen laajennukseen ei välttämättä ole poliittista painetta, sekä se, että "aktiiviväestö" voi olla tyytymätön uudistukseen, jossa se ei ole välitön hyödynsaaja) sekä kolmanneksi perustulon kattavaa aloittamista sen tason asteittaisen nostamisen kautta.

Usein perustulon sijaan on esitetty työajan lyhentämistä vastauksena työttömyysongelmiin. Ehdotuksen ongelmana on se, että se on yhä "oikeus työhön" -kontekstissa eikä "oikeus toimeentuloon" -kontekstissa. Lisäksi työajan lyhentäminen saattaa ensinnäkin heikentää pienellä voittomarginaalilla toimivien yritysten selviytymismahdollisuuksia, toiseksi vähentää mahdollisuuksia palkankorotuksiin ja kolmanneksi olla kykenemätön vastaamaan työntekijöiden keskinäisen solidaarisuuden vähenemisen tuomiin vaikeuksiin. Yhdessä perustulo ja työajan lyhentäminen voisivat kuitenkin olla mielenkiintoinen ratkaisu.

Perustulon hyötyjäryhmänä olisivat ensinnäkin pienyrittäjät, sillä mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sen suurempi merkitys on niin sanotuilla kiinteillä kustannuksilla. Pienyritykset selviytyvät usein yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä raskailla työpanoksilla sekä palkkauksen ja työajan joustoilla. Heidän kannaltaan perustulo madaltaisi riskinottokynnystä sekä vähentäisi monimutkaisen yritystukiviidakon tuntemisen ongelmia.

Naisista perustulouudistuksen hyötyjinä on esitetty vastakkaisia arvioita. Yhtäältä perustulo mahdollistaa suuremman riippumattomuuden aviomiehistä ja se saattaisi lisätä hoivatöiden arvostusta sekä nostaa palkkoja naisten "miehittämillä" matalapalkka-aloilla. Toisaalta perustulo saattaisi vakiinnuttaa naisten tuottavuuden arvostuksen entiselle tasolle, sitoen naiset "naisten töihin" mitättömällä rahavastikkeella. Myös nuoret olisivat hyötyjäryhmä, sillä nuorten yleisiä ongelmia ovat taloudellisen itsenäisyyden puute, heikkotasoinen sosiaaliturva ja alempi palkkataso. Tämä koskee erityisesti opiskelijoita, onhan opintoraha heikoimmin viime vuosina "kehittynyt" etuus.

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.