2003-08-13

Reclaim Your Existence
Vallattu talo julkisena tilana

Ulla Karvonen

Sosiaalista toimintaa ilman sosiaalitoimea

Sosiaalikeskus antaa erinomaisen mahdollisuuden sellaiselle toiminnalle, jota sosiologisessa diskurssissa kutsutaan "valtaistamiseksi" (empowerment) mutta jota voisi hyvin kuvailla myös lauseella "reclaim your existence", valtaa takaisin oma olemassaolosi. Yleensä termillä tarkoitetaan heikossa asemassa olevien ihmisten elämisen edellytysten kohentamista auttamalla heitä hallitsemaan omaa elämäänsä ja antamalla edellytyksiä osallistua itseä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tässä yhteydessä tarkoitan "valtaistamisella" tilan rakentamista niille, joita kukaan tai mikään muu ei hyväksy, sellaisille nuorille ja miksei vanhemmillekin, joita ei huolita sen enempää kotiin kuin kaupungin nuorisotiloihinkaan. Vallattu tila ei tietenkään voi ottaa hoitaakseen kaupungin sosiaalityötä, eikä sen tarvitse siihen pyrkiäkään, mutta joskus ruoka, yöpaikka, tunne hyväksytyksi tulemisesta ja mahdollisuus toimia yhteisössä tasavertaisena jäsenenä voivat tehdä ihmeitä - olematta yhtään naiivi. :)

Erityisesti - ja tämä on jotain, mihin kaupungin nuorisotoiminta ei tule koskaan pystymään - sosiaalikeskustoiminta voi parhaimmillaan tarjota keinoja syrjäytymisen aiheuttaman vihan ja turhautumisen suuntaamiseksi sinne, missä syrjäyttäviä ja alistavia käytäntöjä tuotetaan: yhteiskunnan valtarakenteisiin. Kilpailuyhteiskunta hellii näkemystä, jonka mukaan jokainen on yksin oman onnensa seppä ja vastuussa siitä, mitä elämällään tekee sen sijaan että voisimme olla sitä yhdessä. Se kehottaa meitä taistelemaan toisiamme vastaan sen sijaan, että rakentaisimme yhdessä sellaista yhteisöä ja elämäntapaa kuin haluamme. Se väittää tarjoavansa kaikille yhteiset mahdollisuudet menestyä systeemin tarjoamissa puitteissa, muttei ota huomioon eroja lähtökohdissa (tai päämäärissä). Se tekee poikkeuksesta säännön osoittamalla niitä harvoja, jotka ovat onnistuneet nousevaan kehnoista lähtökohdista huipulle.

Kilpailuyhteiskunta saa syrjään ajetun uskomaan, että hän voi vain syyttää itseään siitä, ettei menesty ja halua ottaa vastaan tarjottuja arvoja. Vallatun sosiaalikeskuksen yhteisö taas voi auttaa häntä näkemään, millä tavalla yhteiskunnalliset valtarakenteet tuottavat syrjäytymistä ja millä tavalla niitä vastaan voi taistella. Ei mitenkään saarnaamalla tai indoktrinoimalla. Opettaja-oppilas tai ohjaaja-asiakas -suhteen muodostuminen ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista. Hyvää tarkoittavinakin ne uusintavat valtasuhteita, joiden avulla yhteiskunta ohjaa nuoria kasvamaan tarvitsemikseen kansalaisiksi. Sosiaalikeskus valtaistaa olemalla konkreettinen esimerkki siitä, kuinka ihmisten väliset suhteet voidaan järjestää toisin, ei taloudellisiksi vaihtosuhteiksi, joissa kysellään mitä hyötyä toisesta on, vaan itseisarvoisiksi toveruussuhteiksi, joissa jokaista kunnioitetaan myös silloin, kun mielipiteet eivät osu aivan yksiin.

Valtaistaminen koskee tietenkin kaikkia yhteisössä toimivia: kokemukset asioiden tekemisestä tavoilla, joihin kapitalistinen järjestelmä ei tarjoa mahdollisuutta, antavat jokaiselle uusia mahdollisuuksia oman elämän takaisin valtaamiseen, ei ainoastaan niille, jotka ovat alun perin olleet syrjäytetyimmissä asemissa. Erilaisilla ja eri taustoista tulevilla ihmisillä on paljon annettavaa toisilleen. Jos yhteisö onnistuu järjestämään sisäiset suhteensa siten, että kaikki toimijat iästä, sukupuolesta ja muista tekijöistä riippumatta tulevat tasavertaisina mukaan toimintaan tuoden esiin ajatuksiaan, on yhteisöllä paljon suuremmat mahdollisuudet kehittyä ja mennä eteenpäin kuin silloin, jos toimintaa ohjaavat pienen ryhmän ideat - oli ne sitten kehitelty spontaanisti pyöreän pöydän ympärillä tai muodollisesti järjestetyssä kokouksessa.

Moninaisuuden haaste

Sosiaalikeskus ja sen yhteisö voi tarjota puitteet poliittiselle toiminnalle ja luoda edellytyksiä erilaisille toimintamuodoille tarjoamalla tilat ja ehkä joitain materiaalejakin kunhan muistetaan että sekä toimintamuodot että toiminnan kohteet voivat olla ja niiden täytyykin olla moninaisia. Ihmiset tekevät kansalaistottelemattomuutta jokapäiväisessä elämässään monin tavoin ilman minkään organisaation tai ei-organisaation tukea ja hyväksyntää. Toiminta voi olla poliittista, vaikka se miellettäisiin ensisijaisesti selviytymiskeinoksi eikä suoranaisesti poliittiseksi. Graffitien maalaaminen ja laittomien bileiden järjestäminen ovat tilan haltuunottoa siinä missä talonvaltauskin, vaikka niiden ensisijainen tarkoitus olisikin hauskanpitäminen. Vaikka sosiaalikeskus pyrkii olemaan poliittinen projekti ja poliittinen tila, ei sen pidä valikoida kelvollisiksi toimijoiksi vain niitä, jotka täyttävät perinteisen poliittisen toimijuuden kriteerit.

Ohjaaja Jari Halonen puhui Töölön valtauksen tueksi järjestetyssä tapahtumassa Teatterikorkeakoululla. Hän totesi, ettei ole huolissaan niistä, jotka näitä valtauksia järjestävät - he ovat aktiivisia nuoria, jotka kyllä pärjäävät ja järjestävät itselleen tiloja ja toimintaa tavalla tai toisella - vaan siitä, että hyvää tarkoittavista valtauksista tulee lopulta pienen eliitin omia projekteja, jotka toimivat heidän ehdoillaan ja karkottavat lopulta kaikki muut pois. Vaikka osa Töölön valtaajista tuntui närkästyneen Halosen sävystä, on hänen sanomansa syytä ottaa vakavasti. Vallattu tila, josta tulee pienen eliitin hiekkalaatikko, ei ole kyennyt laajentumaan vakavasti otettavaksi poliittiseksi toimijaksi.

Niin kauan kun valtausten legitimaatio perustuu siihen, että ne tarjoavat tiloja ja mahdollisuuksia järjestää toimintaa erilaisille ihmisille, pitäisi erityisesti valtaajien "ydinryhmän" varoa omimasta projektia vain itselleen. Helposti käy niin, että ne, jotka ovat perillä päätöksenteon käytännöistä ja jotka asioita käytännössä hoitavat, valitsevat helpoimman ja yksinkertaisimman tien - ja vaikka muodollinen päätöksentekorakenne olisikin olemassa - hoitavat asiat keskenään. Toisaalta joidenkin valtausten yhteydessä on käynyt ilmi, että mikäli tahdotaan pitää kiinni jonkinasteisesta antagonismista, näin on toimittava, sillä näyttää siltä, että vasta kokemuksen tuoma kyynisyys estää ihmisiä luottamasta kaupungin hyväntahtoisuuteen ja tekemästä liikoja kompromisseja.

Halosen esiintuoma ongelma on kuitenkin todellinen haaste valtaajille. Aktiiviset ja hyvinvoivat nuoret, joista valtaajien enemmistö epäilemättä koostuu, pystyvät kyllä hoitamaan itselleen tiloja ja etuja. Mutta kuinka rakennetaan yhteyksiä niihin, joiden edellytykset toimia ja saada tuloksia, ovat heikommat? Kuinka estetään se, että projektit, jotka tähtäävät autonomisten tilojen luomiseen päätyvät samaan jamaan kuin Kookostehtaan valtaus, josta Halonen kommentoi: "Kyllä te tähän sisäpihalle voitte tulla puhumaan, mutta yksikään teistä ei pääse sisään."


Valtauksista tiedottava www-sivusto: http://squat.net/valtaus/.
Lapinlahden Koivulan valtauksesta kesällä 2002 kirjoitettiin useita juttuja Vaikuttavaan tietotoimistoon. (Etsi hakusanalla Koivula.)

Kaikki yhdellä sivulla.

Tulostusversio.