2003-03-04

Gangs of New York

Markus Termonen

Gangs of New York, arvostetun Martin Scorsesen uusi tositapahtumiin perustuva ohjaustyö, tuo silmiemme eteen USA:n sisällissodan aikaisen New Yorkin, sekamelskaisen, brutaalin ja konfliktitäyteisen paikan, jota kansoittavat lukuisista erilaisista etnisistä ja uskonnollisista taustoista peräisin olevat ihmisryhmät. Täsmällisemmin sanoen tapahtumien ympäristönä on pääasiassa "Five Points" (sijaitsee Manhattanilla), räjähdysherkkä epämääräisten yrittäjien, kaupustelijoiden, köyhien sekä rikollisjoukkioiden alue. Kuvaukset on suoritettu Rooman Cinecittà-studiolla.

Elokuva lähtee liikkeelle Natives- ja Dead rabbits -jengien välisestä taistelusta, jossa päähenkilön, Amsterdam Vallonin (Leonardo di Caprio) isä, irlantilaissyntyinen pastori (Liam Neeson) saa surmansa. Tappajana on suorastaan myyttiseksi hahmoksi kohoava William "teurastaja" Cutting (loistelias Daniel Day-Lewis), jolle isänmaallisuus tarkoittaa taistelua kaikkia "ei-syntyperäisiä" vastaan. Seuraa ajallinen siirtymä aina siihen saakka, kunnes orpo Amsterdam palaa kasvatuslaitoksesta takaisin Five Pointsiin, kostonhalu sydämessään.

Teemoina ovat siis vanhat tutut Scorsesen gangsteri- ja mafiaelokuvien (Sudenpesä, Mafiaveljet, Casino) teemat, uskollisuus ja kosto. Myös kiihkeärytminen kerronta ja kertojan käyttö sopivat tämän jatkumon piirteisiin. Kieltämättä tuttua on myös raaka väkivalta, joka Scorseselle tyypillisesti esitetään kerronnan ehdoilla, äärimmäisesti mutta ei itsetarkoituksellisesti.

Uskollisuuden ja koston teemojen oheen Scorsese tuo kysymyksen identiteetistä. Kun Amsterdamin rakastettu (Cameron Diaz) esittää tälle kysymyksen: "Kuka sinä olet?", Amsterdam ei osaa vastata, vaikka hän ei muista varhaisesta, Irlannissa vietetystä lapsuudestaan yhtään mitään ja on elänyt New Yorkissa lähes koko elämänsä. "Muualta tulleiden" etninen syntyperä vaatii jatkuvaa tarkistamista. Kontrasti William Cuttingin itsevarmuuteen syntyperästään on huomattava. Paradoksaalisesti Five Pointsiin palattuaan Amsterdam huomaa, että tietyt "irlantilaisen" Dead rabbits -jengin jäsenet ovatkin nyt "teurastajan" Natives-joukkiossa. Toisaalta myös pohjoisvaltiot sisällyttävät ihmisiä kansalaisiksi hyvin kernaasti, sillä kansalaiset kelpaavat sotaväkeen tykinruuaksi.

Vaikka Gangs of New Yorkin konfliktit ovat etnisiä, ne toimivat myös luokkaristiriitojen, korruptoituneiden poliisien ja vallanhaluisten poliitikkojen ristipaineessa. Viesti on selvä: yläluokka ja poliitikot tietävät, että järjestyksen pysyvyys toimii tehokkaasti, kun köyhät käyvät sotaa toisiaan vastaan. Myös sisällissodalla on luokkaluonne: asevelvollisuus koskettaa rankemmin köyhiä, sillä rikkaat pojat voivat ostaa itselleen vapautuksen 300 dollarilla. Kun rajatun alueen sisäinen verenvuodatus ryöpsähtää luokkavihaksi kääntyneenä yläluokan alueelle, seuraa toivoton yhteenotto suvereniteetin kanssa. Ajalle ominaisesti eräänä vaihtoehtona nousee esiin siirtymä länteen (Euroopasta saapumisen jälkeen vielä itärannikolta länsirannikolle), niukkuudesta taistelemisen lieventäjänä, ikäänkuin "varaventtiilinä".

Kaiken kaikkiaan osoittautuu selvästi, että yhteisö ei oikeastaan ole yhteisö, jos sen demokraattiset piirteet (tässä tapauksessa esimerkiksi vaalit) voidaan milloin tahansa tehdä merkityksettömiksi vahvimman toteuttaman väkivallan oikeutuksella. Itse asiassa jatkuvat konfliktit ovat niin äärimmäisiä, että sovittelun ja kommunikaation mahdollisuudet kuljetaan alituisesti hyvin äkkiä loppuun. Ilman yhteistä ja jakamatonta aluetta "yhteiskuntaa" sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole.

Samalla verenvuodatus on kuitenkin syntymä: kaupungin synnytystuskista syntyy jotain, joka toimii USA:n perustana. Itse asiassa tässä yhteydessä selkeä muistutus "kansan" ja yhteisön synnyttämisen rajusti ristiriitaisesta ja brutaalista perustasta on niin radikaali asia, että elokuvan ensi-iltaa jopa lykättiin, eletäänhän USA:ssa (yhä) 11.9.2001 terroritekojen jälkeistä sotatilaa, joka edellyttää vakaata kansallista yksimielisyyttä...

http://www.gangsofnewyork.com